Eiliset agitreenit vedettiin taas varsin lämpimissä olosuhteissa. Ulkona välillä kivasti kävi tuulenvire, mutta eihän se halliin yltänyt... Halli oli taas varsin kuuma, mutta eipä se kyllä Nokia haittaa. Ja toisaalta treenit vedetään sen mukaan, että koiruus ei aivan täysin läkähdy. Kyllähän sitä kieltämättä kuuma tuli Nokillekin siinä missä emännällekin, mutta pyrittiin sitten ulkona varjossa jäähdyttelemään itseämme.

Eilisiltaiset ratakiemurat olivat kahden eri tuomarin ratojen yhdistelmää, MM-karsintoihin lähtevät koirakot saivat näin hyvää treeniä ko henkilöiden radoilta. Emäntä ja Noks eivät ikävä kyseisiin karsintoihin päässeet, se vaadittava voittonolla puuttui... Eihän siellä oikeasti mitään mahiksia olisikaan kärkeen päästä, mutta olisipahan kokemus tuokin ja kävisi vaikka vain ihan "kiusallaan" kisaamassa. Siis jos vain joskus pääsisi! (kuten yksi juuri eilen treenihallin pihassa totesi, että eihän Nokilla tarpeeksi vauhtia ole... ja rivien välistä luettavissa, että "joten miksipä sinne edes menisitte???") Noh, onneksi karsinnoissa on edes kaksi suomenlapinkoiraa, joten lappalaiset on kuitenkin edustettuna! (porokoiria ei siis yhtään).

Vähän näköjään nyt lipsahdettiin väärille urille treenin suhteen, joten nyt takaisin paluu oikeille raiteille. Rata tässä. Vaikutti aikas simppeliltä äkkiseltään ja sitä se kyllä olikin. Tietty parissa kohtaa oli kouluttajan antama ohjausvinkki parempi, kuin mitä emäntä itse ajatteli, mutta emännänkin ohjaukset olivat toimivat.

Nrolle 2, emäntä teki siihen päällejuoksun ja sitä myöten nrolle 3 saksalaisen. Okei, olivat toimivia, mutta koiran kulkunopeus oli nopeampi, jos nroiden 2-3 väliin teki japanilaisen ja tällöin myös koiralle tuli suorempi linja putkeen. Nron 5 jälkeen valssi oli nopein (ja järkevin) tapa. Emännän oma suunnitelma oli vain kääntää nrolla 5 ja tehdä nrolle 6 saksalainen. Kun nrolle 7 teki valssin, se blokkasi putken (nro 21), mutta toimi kyllä persjätölläkin. Kepeille meno oli Nokille hankala, meni aina väärästä välistä sisään (ensimmäinen keppi oli valkoinen), mutta tähän löytyi ratkaisu. Muutettiin toinenkin keppi valkoiseksi (oli vihreä), jotta Noks tottuu noihin paremmin JA emäntä rauhoitti kepeille menon... Nyt tuli mentyä vauhdikkaasti loppuun asti. Kun heti renkaan jälkeen rauhoitti tilanteen, malttoi Noks keskittyä paremmin kepeille menoon ja osui oikeaan väliin. Nrolle 17 piti malttaa viedä lähemmäksi, muutoin jätti koiruus helposti hypyn väliin. Hyppy nro 8 leijeröitiin, kun oli vienti putkelta 21 hypylle 22.
Kiva, juostavat rata. Ja jokaisella kerralla kontaktit olivat todella upeat!!! Kaikki!

Kuten Harrin kanssa todettiin varsinkin nyt kepeille viennissä, että "elä piä niin noppeeta kiirettä" (lausahdus lapsuudesta), niin homma toimii todella  hyvin. Eli muutoin saa kyllä kiirehtiä, mutta kun ns "tiukka paikka" tulee, niin pitää muistaa tilannetta vähän rauhoittaa...