Lauantaina 2.1. emäntä osallistui Nokin kanssa walesilaisen Mark Douglasin agivalmennukseen. Ensimmäistä kertaa nyt yleensä oltiin ulkomaalaisen valmennuksessa, joten vähän epävarmoin miettein emäntä sinne meni. Ei muutoin, mutta ymmärtääkö ohjeista mitään??? Kuitenkin oma murteensa oli hänellä, ja varsinkin hänen vaimollaan! Mark onneksi puhui hitaammin ja selvemmin, joten yllättävän hyvin siellä sitten selvisi. Alkuun pääsi valmennuksen järjestäjä, Kati, tulkkaamaan, mutta se oli yleisesti kaikille muillekin. Vaimonsa kanssa emäntä sitten tarvitsikin vähän enemmän tulkkia valmennuksen jälkeen, kun esitteli yleensäkin lapinporokoiraa rotuna hänelle.

Mark oli tehnyt pelkästään hyppyradan ja kun hän kyseli emännältä onko mitä ongelmia, niin nehän olisi ollut ne kontaktit... Mutta kyllä nyt tällä kertaa tuli ongelmaksi myös pujotteluun menot! Ne, jotka meillä normaalisti ovat varmoja, eivät onnistuneet nyt kyllä ollenkaan...
Ensimmäisellä kerralla tehtiin rata kisanomaisesti, jotta Mark näki miten me toimitaan koiran kanssa radalla. Mark myös painotti positiivista kouluttamista, joten mitään kieltoja ei saanut kuulua missään suhteessa.
Nokin kanssa rata meni todella hienosti pujottelulle asti, siellä tökki, kun ei meinannut osua ollenkaan oikeaan väliin! Mutta kuten kouluttajakin sanoi, niin emäntä itse sen aiheutti. Seuraavan kerran töksähti esteelle nro 12, kun Noks ei meinannut ollenkaan tajuta, että se pitää hypätä. Emännän moka sekin. Kenenkäpä muun?

Kehuja tuli viennistä nrolle 2 ja siitä nrolle 3. Noks oli kuulemma ainoa, joka teki ko käännöksen todella tiukasti! Vaikka olikin ainoa maksikoira. Myös jokin muukin kohta oli erinomainen, mutta emäntäpä jo unohti sen kohdan...
Emäntä teki nrolle 2 ennakoivan valssin, välille 3-4 japanilaisen, nrolle 5 persjättö, nro 6 valssilla vastaan. Sitten yritti lähettää Nokin kepeille, mutta työnsi liian pitkälle, joten Noks meni väärältä puolelta... Kun keppien sisäänmeno onnistui, emäntä pystyi hyvin irtaantumaan sivuttain jo valmiiksi putkelle päin. Persjättö putken ja hypyn väliin, lähetys putkeen nro 10. Nrolla 12 emäntä työnsi Nokin hypyn väärälle puolelle... Japanilainen putken jälkeen ja pakkovalssilla nro 14 ja lähetys putkeen. Nrolla 17 teki valssin ja lähetys putkeen. Nrolle 20 niisto (se onnistui!!!).

Seuraavalla kierroksella tehtiin radasta alkupätkä pujottelulle asti eli pujottelu oli viimeinen. Tällä kertaa Mark halusi, että nrolla 5 ei tehdä valssia, vaan jäädään koiraa odottamaan sen verran, että voidaan tehdä nrolle 6 poispäinkääntö ja sen jälkeen lähettää koiruus poispäinkäännöllä pujottelulle... Ja kappas, kun tuo pujottelu ei onnistunut ollenkaan!!! Montakohan kertaa se otettiin uudestaan ja aina meni vikaan. Ei vain Noks lähtenyt emännän matkaan. Mark näytti kuinka se pitäisi tehdä eli miten pitäisi olla "langat" ohjaajan käden ja koiran nenän välissä... Ja Nokshan meni pujottelulle oikein! Siinäpä sitten emäntä yrittämään samaa perästä... Kyllähän se lopulta onnistui! Kun emäntä tajusi yhdessä vaiheessa sanoa koiruuden nimen, niin silloin Noks käänsi katseensa emäntään päin ja katsoi tarkemmin ohjeen. Riemuvoitto! Yhdessä vaiheessa tätä radan pätkää tehdessä (tehtiin alusta useammin) emäntä oli ohjauksen kanssa hiljaa, mutta käsky kuului, että pitää ääntä käyttää. Totta tuokin.

Viimeisellä kierroksella tehtiin rata putkesta nro 8 eteenpäin loppuun asti. Ja nyt oli tarkoitus tehdä ohjaukset takana leikkauksella. Eli nro 8 putken jälkeen hyppy nro 9 takanaleikaten, lähetys nro 10 putkeen. Nrolle 14 emäntä olisi nyt tehnyt viskileikkauksen, mutta Noks teki niiston...Lähetys putkeen (15) ja nro 16 piti tehdä takanaleikkauksella, jolloin piti juosta aivan liki estettä koiran mukana. myös putkeen nro 18 takanaleikkaus. Uusintakierroksella nrolle 14 piti tehdä pakkovalssi + jaakotus sen epäonnistuneen viskileikkauksen sijaan (kuulemma tämä meni hienosti), sekä nrolle 20 menessä piti tehdä persjättö, koska on nopea jaloistaan.

Valmennus oli todella kiva! Markille oli outoja nämä meidän japanilaiset, he eivät niitä Englannissa käytä. Mutta hän halusi laittaa meiltä tekemään takanaleikkauksia, joita heillä enimmäkseen käytetään. Ja varsinkin emännän kohdalla hän halusi saada tuotakin ohjausta vahvemmaksi, jos vaikka emäntä joskus sattuisi itselleen bordercollien hommaamaan, kuten Mark yritti vihjailla loppulausunnoissaan... Hän tykkäsi Nokista (porokoira hänelle täysin tuntematon). Piti siitä, että Noks on niin rehellinen. Se tekee juuri sitä mitä siltä pyydetään. Nokilla on vauhtia ja se menee sitä vauhtia mitä emäntäkin menee ja Markin mielestä emäntä on nopea juoksija. Mutta oikeasti eihän Noks todellakaan ole niitä nopeimpia rotuja, joten emäntä ehtii ja pystyy hyvin edestä ohjaamaan, kuten normaalisti tekeekin. Ja tämän johdosta emäntä pystyy paremmin antamaan koiralle vihjeet nopeista käännöksistä.