Vaikka hiljaiseloa ollaankin pidetty...

Näiden kuluneiden parin viikon aikana on meillä ollut ohjelmassa kertaalleen kakaran kanssa tokotreenit, juoksulenkki Gamin kanssa, Pieksämäen kisat ja hivenen treenausta takapihalla agilityä silmällä pitäen ja sen jälkeen emäntä on ollutkin kipeenä, joten kaikki tekemiset ovat jääneet - myöskin nyt viikonloppuna tiedossa ollut agivalmennus...

Kakaran kanssa kävimme siis lappalaiskoirakoiden tokotreeneissä Sorsasalossa. Ensimmäinen varttitunti meni kakaralla huudellessa täysin palkein kaikille, että hän olisi nyt saapunut paikalle! Hötkyilyä suuntaan sun toiseen kera ääniefektien heti autosta tultuaan... Jahka kakara oli huutelunsa huudellut ja aivonsa ottanut takaisin käyttöön, onnistui peräti treenaaminenkin ja jopa yllättävän hyvin! Varsinkin paikallaoloon oli emäntä enemmän kuin tyytyväinen! Huolimatta häiriötekijöistä ja siitä, että sitä ei olla koskaan treenattu, pysyi kakara oikein nätisti paikoillaan maassa ½ minuutin ajan - useampaan otteeseen. Maahanmenot ja istumiset luonnistuivat erittäin hyvin. Pieniä pätkiä seuraamista kera naksuttimen luonnistui myös enemmän tai vähemmän hyvin - riippuen siitä, oliko keskittyminen kympin arvoista vai kiinnostiko jokin muu haju maassa / ympärillä liian paljon? Mutta hyvää tuo kakaralla tekee, että välillä muiden koirien kanssa joutuu ryhmässä treenailemaan.  Ennen kakaran tokotreenejä käväisi emäntä Gamin kanssa tekemässä juoksulenkin, joten hyvillä mielin Gami jäi kotia parin tunnin ajaksi. Ja emäntäkin oli varsin tyytyväinen lenkkiin, molemmilla jalka nousi kevyesti ja jäi hyvä fiilis.

Pieksämäen kisoissa pyörähdimme viikko sitten lauantaina, jolloin mukana oli myös Kuura (ja emäntänsä). Kisat eivät nyt niin huipusti menneet, varsinkaan Gamin kohdalla. Emännältä unohtui kehumiset ja tsemppaamiset, joten alkoikin tulla näkyviin vanhaa tuttua hidastelua.   Kun nuo taas muisti, niin alkoi Gamikin liikkumaan... Parhaimmillaan taisimme kuluttaa puomilla aikaa 10s ellei enemmänkin...  Kuuralla sitten taas oli vauhtia töppösissään enemmän kuin laki sallisi ja hommattiin sitten virheitä sen mukaisesti. Lentokeinua ei ole tullut koskaan Kuuran kanssa otettua, mutta nyt tuli koettua sekin ihme!

Yhtenä iltana emäntä sitten innostui ottamaan sekä kakaran, että Gamin kanssa pientä treeniä takapihalla. Gamin kanssa vain yksinkertaisesti puiden / pensaiden kiertämistä ja samalla irtoamista. Kakaran kanssa otettiin pujottelun sisäänmenotreeniä (eli vain kaksi keppiä pystyssä), kiertämistä puun ympäri (joka peräti meni jakeluun kakaralle noin 20 toiston jälkeen  ) ja hivenen eteenpäin irtoamista namialustan kanssa. Sisällä emäntä kehitteli kontaktialustan, joten sen kanssa pientä treeniä ajatellen sen olevan puomin alastulo (tyyliin 2on-2off). Pitää vain kehitellä / rakennella parempi alusta ja jatkaa harjoituksia...

Ai niin! Kakarakin täytti nyt 10 kuukautta! Joten pistetäänpäs tähän loppuun uusi kuva naperosta. Tosin ei tuota enää voi miksikään naperoksi sanoa, liekö enää edes kakaraksi? Mutta kakara, mikä kakara, vaikka voilla paistais!  Ja jaksaa edelleen näköjään kehitellä asioita: yhtenä päivänä oli emännällä vastassa töistä palattuaan riekaleinen vuodesohvan irtopäällinen!!! Totta puhuen emäntä ei oikein silloin tiennyt, että itkeäkö vaiko nauraa, mutta kuitenkin se sitten naurun puolelle lopulta meni. Onneksi se on vain materiaalia, jota voi hommata uutta...

Ja se kauhukakara: