Maanantain treenit koiruuksien kanssa menivät vähän niin ja näin. Emäntä ei rehellisesti sanottuna osannut treenien jälkeen sanoa, että kumpiko oli suurempaa: v*tutus vai harmistuminen?!   Heti treenien alussa sattui kämmi kakaran kanssa, joka johtui vain siitä, että emännän aivokapasiteetti ei ollut riittävä ko. radan suorittamiseen ja miettimiseen, että mikä olisi parhain (ja oikein) ohjaustapa... Radanlukutaito oli emännällä todellakin liian huono näihin treeneihin!   Pituudelta (nrot 15-16) putkeen vienti oli täysin väärällä tavalla tehty, jonka seurauksena kakara "sukelsi" pituuden joukkoon, kaataen viimeisimmät palikat nurin ja heittäen liki kuperkeikkaa... Kolhuja ilmeisesti tuli, jos ei ruumiillisesti, niin sitten psyykkisesti, koska tämän jälkeen ei suostunut enää pituutta suorittamaan täysimittaisena. Ja lyhyempänäkin versiona mietti ja arpoi tarkkaan ylimenemistä...  Gamin kanssahan ei kyseisessä kohdassa enää ongelmia tullut, koska siihen mennessä oli emäntä jo saanut ohjeet oikeaan suorittamistapaan...

H*tto!!!! Liian hyvinhän nyt kakaran kanssa on mennytkin! Nyt vain ei ole asiaa ilmoittaa kakaraa mihinkään agikisoihin, ennen kuin pituus saadaan taas kuntoon ja luottamus koiralle takaisin...

Pitänee jatkossa mennä treenit ensin Gamin kanssa, jollei emäntä tajua kysyä neuvoa radan suorittamiseen jo ennen radalle menoa. Gami on kuitenkin estevarmempi koiruus ts vaikka kämmi ohjauksessa sattuisikin, niin heikä suorittaa esteen loppuun asti, ennen kuin alkaa sieltä jarruttelemaan / kääntyilemään mihinkään suuntaan.

Gamin kanssa siis treenit menivät hyvin. Heikäläisen vuorolle oli radan fiksuun suorittamiseen jo ohjeet tulleet, joten emäntä pystyi niitä hyödyntämään Gamin ohjauksessa. Tietty emännän perinteiset virheet putkahtavat ilmoille aika ajoin, mutta ne eivät onneksi ole niin vakavia, aiheuttavat vain hyppyesteen väärälle puolelle menon...