Kävi sitten niin, että edellisten treenien jälkeen tulikin ns pakollista taukoa parin viikon ajaksi, kun emännän auto otti ja sanoi sopimuksen irti. Tai moottori oli sitä mieltä, että vähän vajaa 500 tkm riittää mainiosti, joten moottori tuli tiensä päähän ja auto löysi itsensä hinurin kyydistä matkalla korjaamon pihaan ja sitä kautta varaosiksi... Joten ilman autoa oli himppu hankala lähteä treenehin. Eikä emäntä viitsinyt treenejä varten laina-autoa ottaa.

Mutta 27vpä päästiin siis vihdoinkin takaisin treenien makuun ja nyt oli jo emännälläkin oma kroppa paremmin hallinnassa, joten ei enää ollut solmussa olevia jalkoja tms. Tietty vähän pisti mietityttämään, että mites se menikään, mutta sanat "puolivalssi" ja "sylkkäri" aukaisivat emännän päässä olevia solmuja ja heikä tajusi miten kyseinen ohjauskuvio tehdään... Ja se sitten onnistui! Nokikin oli alkuun aivan sekaisin ja väärään suuntaan menossa, kun emäntä ei ohjauskuviota tajunnut. Treenien lopussa homma toimi oikein hienosti ja emäntä oli sekä koiraan, että itseensä varsin tyytyväinen!

Kotiläksyäkin saatiin... Puomin alastulo oli seinään päin ja tarkoitus oli, että ohjaajan ei tarvitsisi mennä koiran edelle, vaan pystyisi takaa ohjaamaan kontaktin alas asti. Noh, eihän se Nokilla onnistu, kun se on opetettu niin, että emäntä on aina edellä... Joten kotiläksynä kontaktin opettelu, jossa emäntä jättäytyy koiran taakse ja koiruus suorittaa yksin kontaktin loppuun asti.

kuva © Pro Perro