Lauantaina oli vuorossa ACE:n treenit molempien koiruuksien kanssa. Kakaran treenit jäivätkin tällä kertaa taas lyhyemmiksi, kun huomattiin, ettei heikäläinen taas halunnut hypätä maksihyppyjä. Testailtiin matalimmilla ja niitä meni, mutta jo 45cm:ssä alkoi rimat kolisemaan... Ilmeisesti selkä pasahti nyt sitten jumiin/kipeäksi edellispäivän revittelyistä pujottelulla...  

Gami pääsi/joutui sitten kakarankin edestä treenailemaan ja treeniä riitti varsin paljon, kun paikalla oli vain kaikkinensa kolme koirakkoa, joista yksi siis jäi nyt sitten syrjään. Ensimmäisellä kierroksella Gamin kanssa mentiin ihan vain minihypyillä, jotta saatiin vauhtia peliin. Ja sitä oli! Eikä kuulemma millään mineillä mennyt, vaan hyppi aivan normaaliin tapaan  Gamilla piisasi intoa ja vauhtia koko treenien ajan - vinkui välillä vain kiiruhtaessaan emännän perään ja pisti lisää vauhtia töppösiin, kun emäntä oli päässyt karkaamaan kauemmaksi sillä aikaa, kun uketsu itse oli putkea suorittamassa. Normaalisti tässä vaiheessahan Gami on lyönyt liinat kiinni ja todennut, että "juokse yksinäs, kun kerran noin karkaat"   Ei, nyt ei ollut millään mitään väliä, sai ohjata ihan mistä vain ja miten vain. Ja innostus ja menohalut säilyi  Siis oikeasti: Gami oli aivan HUIPPU!!!    Tuon kun saisi siirrettyä sinne kisakentille...

Kertaalleen tehtiin myös koirien vaihdos kouluttajan ehdotuksesta. Belggarin ohjaaja ohjasi Gamia - hän, kun tarvitsi kokemusta kokeneesta koirasta, joka vielä olisi estevarma. Emäntä sitten otti ja ohjasi ko. henkilön belggaria, Ziggy (Dubion Kung-Fu), nimeltään - emäntä, kun taas tarvitsi kokemusta nopeasta koirasta ja sen ohjauksesta. Se oli oikeasti KIVAA!!!   Ja omista epäilyksistään huolimatta, emäntä ehti oikein hyvin sinne minne pitikin eli vauhtia oikeasti emännältä töppösistä löytyy  Pakko tunnustaa, mutta olisihan se aivan mahtavaa, jos olisi tuollainen nopea koira ohjattavana, kuin tuo belggari, mutta se ei vain yksinkertaisesti ole ns. "oma" rotu eli kotiin ei sellaista tule...

Treenien loputtua emäntä pisti merkille, että Gami nosteli takajalkojaan... Toiveikkaana kyllä toivoi, että päällä olevat loimet häiritsivät niin paljon, mutta epäilys kuitenkin oli jo heti pinnassa, että ei ole kaikki nyt hyvin... Ja puolen tunnin jäähdyttelylenkkikin oli hitaanlainen. Gami tuppasi jäämään jälkeen koko ajan, eikä sitä olisi huvittanut ollenkaan kävellä. Tosin sitten, kun käännyttiin takaisin hallia kohden, löytyi vauhtia jo taas Gamistakin. Gamilla oli treenien odotusaikana koko ajan BoT-loimi päällä sekä välillä myös sen päälle laitettuna paksu toppaloimi, tosin aikaa ei kyllä ollut liikuttaa kunnolla Gamia ollenkaan treenien välissä ja halli oli yllättävän viileä tällä kertaa. Jäähdyttelylenkilläkin pidettiin molemmat loimet päällä, kun ulkona oli pakkasta auringonpaisteesta huolimatta -20C...

Myöhemmin illemmalla emäntä huomasi Gamin kävelevän huonosti, hivenen könkkäsi...   Ei vain äkkiseltään saanut selvää, että missä se vika on? Selkä vai jalka? Treeni käynyt selkään vai liukastunut ja satuttanut jalkansa...? Takaosastaan kulkee jäykemmin, tosin askelten mitta on yhtä pitkä. Tosin voihan se olla, että kovat pakkasetkin ovat vaikuttaneet koiruuteen ja jäykistäneet selkälihaksia, ja nyt sitten oli treeni pistänyt pisteen iin päälle...

Eilen sunnuntaina emäntä otti ja hieroi Gamia. Selkä oli mennyt aivan totaalisen jumiin!  Jonkin verran sai jo helpotettua oloa, mutta pitää vielä kyllä kertaalleen ottaa ja hieroa paikat auki. Lantion seutu oli pahin, tosin ristiselkäkin vaikutti kipeälle. Lapojen takana olleet trigger-pisteet aukesivat, mutta jäykkyyttä on vielä sielläkin... Tosin hieronnan ansiosta Gamin könkkäily hävisi ja askelluskin muuttui jo hivenen rennommaksi  Jospa se siitä pikkuhiljaa taas petraantuisi...