No, nyt kyllä tänä viikonloppuna on näköjään tuo kakara varsin hyvin pääosassa  Eilen hierontaa ja tänään harjausta... Nyt pystyi jo emäntä toteamaan, että karvaa ei sitten enää lähde yhtään, joten voimme alkaa vain odottelemaan sitä aikuiskarvaa tulevaksi. Vaikka kyllähän tuolla tuota karvaa päällänsä on, mutta harjatessa huomaa, että se nahka osaa kyllä paistaa läpi. Pohjavilla puuttuu kuitenkin

Auringonpaiste oli tänään niin mahtava, että se innoitti emännän kaivamaan taas lumikengät näkyviin ja lähtemään koiruuksien kanssa metsään, kulkemaan omia polkujaan  Kakara oli aivan intopiukkana menossa menojaan, joten heikäläinen ei pahemmin ainakaan alkuvaiheessa lumikengän jälkiä pitkin kulkenut, vaan uppuroi umpihangessa. Reissun loppupuolella kyllä välillä jo maistui vieressä kulkeva tallattu polkukin, kun emäntä itse polun vierustaa pitkin kulki. Gami oli jo heti alkuvaiheessa vähän sen oloinen, että "onko pakko jos ei tahdo?", joten heikäläinen keskittyi kulkemaan varsin paljon lumikenkien jälkiä pitkin. Tosin yhdessä vaiheessa heikäläiselle aiheutti ketun tms jäljet niin paljon päänvaivaa, että sitä sitten mentiin niitä pitkin seuraillen, ei väliä vaikka upottikin. Jos koirat upposivat umpihangessa vatsaansa myöten, niin emäntä selvisi kyllä vähemmällä uppoamisella, joten ei ihme, että välillä suosittiin kengän jälkiä. Tosin eipä tuo emäntäkään aina vähällä selvinnyt. Jos normaali upotus oli sen 20-30 cm, niin kyllä välillä emäntä löysi itsensä haarojaan myöten uponneena... Kiva alkaa siinä vaiheessa itseään pungertamaan "montusta" ylös  

Kamerakin oli matkassa, mutta huolimatta auringonpaisteesta, tuli ne kuvat sitten napsittua varjon puolella...

Jaksettiin me alkuun vähän painiakin

kakara menee sisulla eteenpäin

ja matka jatkuu

lievästi upottaa...

helpotusta hakemaan polulta