Kaksi päiväiset Vappukisat Kuopiossa 30.4.-1.5. Kisoissa yhteensä kuusi rataa, joista neljä agirataa ja kaksi hyppyrataa. Tuomarina molempina päivinä makseille oli Katariina Virkkala.
Emäntä arveli kerrankin olevansa lähikisoissa ajoissa paikalla ja sai huomata, että sitä aikaa sitten oli ja reippaasti ennen maksien alkua (piti alkaa aikataulun mukaisesti klo 18)... Kisat olivat sellaiset 45min myöhässä, kun kuulemma aamulla olivat yhtä koiraa pyydystelleet kiinni kyseisen ajan verran. Noh, oli kaunis, aurinkoinen päivä, ja lämmin. Ja paljon aikaa. Ja koska emäntä ei ollut vielä lämmintä ruokaa syönyt päivän aikana, vain kahvitellut ja syönyt imelystä, päätti heikä tehdä koirien kanssa kunnon lenkin lähimmän Hesburgerin kautta. Eipä olekaan ennen tullut käytyä näiden koiruuksien (Gami & Noks) kanssa Hesen autokaistalla... Hyvin palvelu pelasi, vaikka ei ollutkaan alla menopeliä, jossa olisi ollut neljä rengasta. Vain yksi nälkäinen ihminen, yksi riehakas koiruus ja toinen rauhallisesti ympärilleen katseleva koiruus, jokainen seisten tukevasti omilla jaloillaan. Loppujen lopuksi tunnin lenkki me tehtiin ennen kisojen alkua ja vieläkin jäi aikaa rauhassa syödä ja valmistautua kisoihin. Kisat pääsivät lopulta alkamaan klo 20...

Liekö tästä kaikesta johtui, että me tehtiin pitkästä aikaa Nokin kanssa yhdessä töitä!? Noks oli kivan rauhallinen, emäntä rento ja hyväntuulinen (ja hyvin syönyt... ) ja ennen radalle menoa Noks keskittyi oikeastaan vain pureskelemaan vinkuleluaan antaumuksella. Ei mitään riehakasta tehty, tietty normaalit alkurutiinit, mutta siinäpä se. Harmillisesti miltään radalta ei ole videomateriaalia, joten se tiedoksi jo nyt... Harmi. Oikeasti. Eikä edes ratapiirroksia ole.

Lauantai-iltana kisat aloitettiin agilityradalla. Nyt emäntä muisti, että ottaa puomille viennin rennosti ja hidasti lopussa kävelyvauhtiin, ei kyllä muutoinkaan kiirettä pitänyt. Ja Noks otti sen kontaktin! A-esteellä ja keinulla ei tarvinnut yhtään varmistella, vaan ne sai viedä vauhdilla, eikä virheitä tullut. Muutoinkin rata oli varsin sujuvaa, rentoa menoa. Sellaista, jollaista yleensä aina treeneissä. Yhteistä tekemistä. Ja tulos oli sen mukainen: 0 vp, jolla sijoitus 4/37 (etenemä 3,99m/s). Kieltämättä harmitti, että taas se perskuleen serti meni sivu suun (kolmas sai), mutta radasta oikeasti jäi varsin hyvä fiilis ja siitä emäntä oli onnellinen. Samalla fiiliksellä mentiin toinenkin agirata, mutta tällä radalla tuli lipsahdus aivan loppupätkällä. Noks meni putkeen puomin sijasta, joten hylätty. Radan sai jatkaa loppuun asti, joten jahka emäntä sai koiruuden sinne minne pitikin eli puomille, testattiin taas puomin alastulo. Hienosti otti ja emäntä sai tehtyä sen jälkeen persjätön. Illan viimeinen rata oli hyppyrata ja tälläkin radalla jatkui sama rento meininki. Tulos 0 vp, sijoitus 13/34 (etenemä 3,97m/s). Rauhallista tahtia normaaliin verrattuan ollaan siis radoilla menty, mutta agiradalla tuohon etenemiseen vaikuttaa paljolti hidas puomin alastulo. Siihen kulutettiin varmaan se 2-3 s ylimääräistä...

Sunnuntaina pääsivät sitten taas maksit aloittamaan päivän, joten viimeisinä lähdettiin, ensimmäisinä tultiin kisapaikalle. Päivä alkoi hyppyradalla ja sama rento, yhteisen tekemisen meininkin jatkui silläkin radalla. Tulos 0 vp, sij. 8/26 (etenemä 4,12m/s). Seuraavaksi agilityrata, joka meni samalla tavalla kuin edellispäivän radat eli otti puomin kontaktin hitaasti mutta varmasti, sekä muutkin kontaktit, vaikka ne tehtiin vauhdilla. Tulos 0 vp. sij. 8/28 (etenemä 3,87m/s). Ja tämähän tarkoitti sitä, että me onnistuttiin saamaan tuplat! Jei! Päivän viimeinen rata oli agirata ja tällä radalla ei oikeastaan päästy kovin pitkälle. Puomi oli radalla suht alussa ja huvittavaa oli huomata, kun Noks hidasti alastuloon kuten muillakin radoilla, mutta juuri ennen kontaktin alkua katsoi emäntää ja loikkasi sivuun ottamatta kontaktia. Joten emäntä palautti koiruuden takaisin kontaktille, käski siihen maahan ja sen jälkeen lähdettiin suoraan radalta pois. Paitsi Noks ohimennessään suoritti siinä putken matkalla radalta pois... Eli tältä radalta hylätty tuon palautuksen vuoksi.

Mutta me siis oikeasti tehtiin pitkästä aikaa yhdessä töitä! Me löydettiin ainakin näihin kisoihin rento meininki ja yhteisymmärräys, siitä emäntä on oikeasti enemmän kuin onnellinen. Ja oikeasti emäntä ei muista ollenkaan, että haukkuiko Noki radoilla?? Pujottelulla kyllä, mutta muutoin?!? Ei mitään tietoa. Emäntä ei rekisteröinyt omiin korviinsa tällä kertaa haukuntaa ollenkaan. Emännän oma ohjauskin oli liki äänetöntä. Vain muutamilla esteillä päästi suustaan käskysanan, mutta muutoin pysyi suu kiinni. Koiruus vain toimi niin hyvin.

Tämä kisaviikonloppu oli kyllä varsin harvinaista herkkua. Kuudesta radasta neljä nollaa!!! Pienestä (oikeasti aika suuresta) osaa ihminen tulla onnelliseksi, vaikka se serti tosiaan ohi menikin, mutta se, että me tosiaan tehtiin YHDESSÄ töitä!