Maanantaina 6pvä käytiin vihdoin ja viimein kuulemassa tuomio Nokin polvesta. Päivän reissu tuli tehtyä Univet'iin Kouvolaan, jossa Nokin lääkärinä oli ortopedi Esa Kesti. Täytyy kyllä todeta, että aivan mahtava tyyppi oli tuo lääkäri! Varsin sympaattinen ja tutki koiran kirsusta hännänpäähän, eikä keskittynyt vain polveen. Muutoinkin henkilökunta oli siellä todella ystävällistä. Joten kyseistä paikkaa voi vain suositella. Kun emäntä kertoi tilanteen hänelle, hän sanoi suoraan, että hän tutkii koiran siihen malliin, että voi rehellisesti sanoa, että voiko sen kanssa elää normaalia elämää kisojen ym kera. Passasi oikein hyvin!

Liikkumisen katsoi samalla, kun mentiin käytävää pitkin huoneeseen. Ensimmäiseksi lääkäri katsoi hampaat läpi ja ihasteli Nokin valkoisia hampaita. Kyseli siinä sitten samalla, että tuleeko hampaita pestyä, kun ovat niin valkoiset? Ei muutoin, ellei Noks itse halua pesua sähköhammasharjalla... Silmät katsoi myös tarkkaan ja huomautus tulikin Nokin toisessa silmässä alaluomessa olevasta näpystä. Se on siinä ollut jo ainakin reilun vuoden, hivenen kasvanut ajansaatossa. Kuulemma kyseinen näppy on uudismuodostumaa eli kasvain, joka tulisi poistaa ennenkuin se kasvaa suuremmaksi. Toisen silmän alaluomen kohdalta pitikin sitten jos historia kertoa, kun se on se Gamin puraisema luomi ja siinä näkyy oma arpensa. Selän koplotteli läpi ja kaikki jalat tutki ja taivutteli. Molemmat takajalat tutki kauan ja hartaasti, tutki lonkan taivukset sekä polvet. Vain pienen ihmettelevän öninän sai aikaiseksi, kun ensimmäisellä kerralla vas.lonkkaa taivutti taakse, toisella kertaa ei mitään reaktiota. Muutoin ei Noks reagoinut mihinkään. Noks sai sitten rauhoitteen takamukseensa ja sen jälkeen ottivat neljät (4) röntgenkuvat: lonkista, polvista ja selän takaosasta. Rauhoituksen suhteen lääkäri kysyi, miten Noki yleensä siihen reagoi? Kun kuuli, että koiruus herää todella huonosti, päätti antaa vielä pienemmän määrän rauhoitetta, kuin normaalisti ja heti kuvien jälkeen herätteen. Noks kävelikin sitten suht reippaana itse autolle,kun lähdettiin, mutta silmät seisoivat edelleen päässä... Pää kipeä? Kunnolla Noks oli selvinnyt rauhoituksesta vasta illalla, siihen asti heikä vain makasi ja nukkui krapulaansa pois.

Röntgenkuvissa näkyi vain pieni särmä oik.polvessa (jolla siis ottaa joskus ns. välihyppyjä), josta ei oikeasti tiennyt, että mikä se on? Mutta lääkäri kertoi, että jos siellä olisi ollut ristisidevamma, olisi polveen tullut näkyville jo rikkoa ja se olisi aivan eri kohdassa kuin mitä tuo särmä on. Eli ei pitänyt särmää ollenkaan pahana, se on juuri jotenkin siinä polven edessä. . Eli hänen mielestään molemmat polvet näyttivät todella hyviltä, kuten myös lonkat. Eikä selkäkuvassakaan ollut mitään huomautettavaa. Ja ennen ykkösen polveksi todettua vasenta polvea ei voinut enää vahvistaa ykköseksi.  Huvittavaa vain, että emäntä oli koko ajan ajatellut, että tuo "ongelma"polvi olisi ollut juurikin tuo ykkösen polvi, mutta ei. Onneksi emäntä otti paperit matkaan, josta lääkäri tarkisti polvien aikaisemmat tarkastukset! Helpotus oli todella suuri, kun lääkäri loppuun mainitsi, että on jatkettava normaalia elämää, johon kuuluvat myös kisat ja treenit. Hänen mielestään ei sille ole mitään estettä, kaikki ok. Ja piti todellakin hyvänä sitä, että huolehditaan sekä alku- että loppuverryttelyistä!

"Osteopaatilla todettu eturistisidevaivaan viittaavia löydöksiä. Kliininen tilanne täällä normaali, ei vastetta käsittelyyn. Loppuvuodesta 2012 todettu I asteen mediaalinen patella luksaatio vtj polvessa. Tänään ei löydöstä voi vahvistaa. Polvien tarkastus rauhoituksessa. Rtg-tutkimus (4 kuvaa) rauhoituksessa. Tutkimuksen perusteella ei poikkeamia normaalista. Normaali elämä."

Huom. kuvia klikkaamalla pääsee suurempiin kuviin.

   

Ja lisänä vielä maininta: "Vasemman silmän alaluomessa uudismuodostumaan viittaava muutos. Suosittelen sen kirurgista poistamista, ennen kuin se kasvaa suuremmaksi".

Ja Noks tuli luonnollisesti punnittua samalla: 20,6kg! Eli vajaa kilo on heikäläiseltä lähtenyt pois! Jippii!!! Nyt alkaisi olemaan sopiva painoltaan.

Ja ps. Vihjasipa tuo eläinlääkäri sitäkin, että voisi koiruuden pestä/uittaa, jotta viimeisetkin irtokarvat lähtisivät... Heh! Kieltämättä varsin paljon edelleen Nokin karva pöllysi ympäriinsä, vaikka juuri edellispäivänä oli emäntä heikäläisen kammannut juurta jaksain saaden reippaasti irtokarvaa pois...