Pitkästä aikaa sai emäntä ostettua agitreenin! Kaksi kuukautta viimeisimmistä treeneistä... Tosin kisoja on sitten ollut, jotka on omalla tavallaan menneet sitten treenaamisen piikkiin. Eli käytiin nyt treeneissä syyskuun loppupuolella 27.pvä.

Harmillisesti ei emännällä ole nyt ratapiirrosta ko treeneistä, mutta kyllä taas Tiian opeissa meni välillä sormi suuhun ja ihmettelyksi. Mutta, kun se sormi lopulta sojotti oikeaan suuntaan, niin koirahan osaa! Emännän aivot olivat vain off-tilassa, siksi sormi suussa välillä... Treenit olivat taas todellakin hyvät! Kivaa palautetta tuli lopussa treenien suhteen jatkoa ajatellen, mm. siitä, että Nokia ei kannata aina treenata koko ratana (totta!), vaan todellakin pätkiä se rata osiin. Paremmin koiruus pysyy skarppina ja into säilyy. Tehtiin nyt siis alkuun koko rata kerralla ja sen jälkeen hankalimpia kohtia pätkissä tai kohtia, joita haluttiin kellottaa eri ohjaustavoilla ja -linjoilla. Aivan loppuun kertailtiin vielä kontakteja ja varsinkin puomia ja keinua.
(Pitää toivoa, että emäntä saisi jostain kaivettua kyseisten treenien radan, niin olisi vähän enemmän järkeä tässä... )
Jostain syystä emäntä sitten pariin kertaan keinun jälkeen huudahti koiruudelle vapautuskäskynä "Tule vain!" ja koiruushan tuli. Suoraan emännän luokse. Olisi kuitenkin pitänyt vielä pari hyppyä mennä, mutta sujuvasti niiden ohi suoraan emännän luokse. Noh, tulipahan todettua, että eräänlainen luoksetulo-käsky toimii. Tuotahan emäntä käyttää, kun haluaa koiruuden tulevan luokseen. Ei kiireellä, ei tokoliikkeenä tms, vaan vapaasti... Kunhan tulee luokse esim. hierottavaksi, rapsuteltavaksi tms.

Lopuksi jäähdyttelylenkki hallin ympäristössä. Varsin oli hienon näköistä!

Saaristokaupunkiin päin menevä silta, se ensimmäisin niistä kaupungista päin.