Ikävä on suuri.... Minuun koskee, mutta tiedän, että sinun on nyt hyvä olla...
Oma tähdenlentoni, hyvänmielentuojani, ilopillerini. Rakastan sinua ikuisesti!

Ikurin Tantum Omeni ”Ilo”

21.11.2008 – 9.3.2013

Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.

Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää.

Lähdithän rauhassa unessa,
luokse muiden rakkaiden,
lähdithän kivutta tuskatta,
luo jo meitä ennen menneiden.

Tule uniini, päivieni ajatuksiin
jää sydämeeni asumaan.
Kaipaan sinua kaipaan niin,
tule meitä tänne katsomaan.

(tuntematon)

IMG_1755-normal.jpg

Me hävittiin...

...ei Ilo jaksanut enää, vaan oli nukkunut yön aikana rauhallisesti pois. Liekö käynyt vain vettä juomassa ja sen jälkeen asettunut kyljelleen nukkumaan keittiön matolle? Rauhallisesti luovuttanut. Korvat pystyssä, kuunnellen jotain...? Liekö kaksi muuta jo käyneet yöllä Ilon hyvästelemässä, mutta eivät emännälle kertoneet mitään? Emäntä vain löysi koiruuden lauantaina aamulla herättyään, tosin heti silmät aukaistuaan hänellä oli jo paha aavistus, kun ei Iloa näkynyt sängyn vieressä....

Perjantai-iltana oli Ilo vielä kiivennyt sohvalle, jota se ei ollut koko sairauden aikana enää tehnyt. Vei sinne ottamansa puruluun suurena aarteena. Ei sitä syönyt edelleenkään, mutta piti siitä huolen. Muutoinkin oli vielä reippaampi ja häntäänsä heilutti ja katseli maailmaan avoimin, kirkkain silmin.

Myöhemmin illemmalla emäntä huomasi, että kuume nousi uudestaan ja kipuja alkoi taas tulemaan vähän lisää, joten illan kipulääke annettiin hivenen aikaisemmin, jotta olotila olisi helpottunut. Ja samalla emäntään hiipi pelko, että miten pitkään Ilo yleensä tätä kaikkea kestää? Miten kauan sydän jaksaa...? Olisiko kuitenkin pitänyt koiruus päästää pois jo tiistaina? Ettei operaatiota olisikaan tehty? Vaikka sen jälkeen lääkärikin piti jo tilannetta valoisampana ja oli toiveikas? Silitteli, halaili ja kuiskaili asioita korvaan Ilon istuessa aloillaan ja kuunnellen.

Nyt on Ilon hyvä olla...

Kiitos Ilo kaikesta. Kiitos, että olit olemassa edes tämän hetken!...

ja Anteeksi...