Lauantaina 9.pvä palattiin Nokin kanssa takaisin kisakentille 2 kk:n tauon jälkeen Joensuun (Liperi) kisoissa. Tuomareina Sisko Pulkkinen ja Allan Mattsson. Sisko tuomaroi ensimmäisen radan ja loput kuuluivat Allanille.

Jeps. Kisoista ei todellakaan mitään mainittavaa! Ensimmäisellä radalla Noks pisteli menemään mielettömän räksytyksen kanssa ja puomin kontakti loikittiin vauhdilla yli. Ei hallinnassa oikeastaan ollenkaan, kun vain rällästeli menemään... Hylätty. Väärä este. Toisella radalla sama homma jatkui, ehkä hivenen hillitymmin ja kontaktit räiskittiin... Hylätty tältäkin radalta samasta syystä kuin edellinenkin rata. Emäntä ihan oikeasti nieleskeli pettymysten kyyneleitä, kun kaikki meni päin peetä ja mietti jo lähtevänsä kesken kisoissa pois. Päätti kuitenkin lopulta mennä vielä viimeiselle radalle, joka oli hyppyrata. Tällä radalla sentään päästiin maaliin asti, mutta pujottelulla Noks taas aukoi päätään ja lähti kesken pois. Emäntä käski olemaan hiljaa, jolloin pujottelu saatiin suoritettua oikein (otettiin alusta). Muutoin oli ihan hyvä rata, mutta kentän pituinen loppusuora mentiin vauhdikkaasti. Jopa niin vauhdikkaasti, että emäntä ei tiedä juoksiko Noks vain viimeisen esteen ohi vai useamman??? (ei videolla, eikä seurakaverit katsoneet) Eli viimeinen este ainakin mentiin ohi, eikä emäntä sitä enää korjannut. Hylätty.

Emännän v*itutus oli käsinkosketeltavaa... Eikä asiaa auttanut yhtään sekään, että autosta pasahti ilmastointi + tuuletin, joten ikkunat auki oli ajetteva mennen tullen tukalassa helteessä.

Illalla onneksi kuului lohdutusta, että se johtuu nyt vain pitkästä kisatauosta ja Noks alkaa taas toimimaan hyvin, kun saa lisää kisakokemusta... Koira kieltämättä on hyvä, sitä ei käy kieltäminen. Toivoisi vain, että koiruus toimisi kisoissa samalla tavalla kuin treeneissäkin. Eikä emäntä tiedä tekeekö itse jotain eritavalla kisoissa, kun hankalapa sitä on itse itseään arvioida. Emäntä ei jännitä kisoja, joten siitä ei voi olla kyse.