Heti aamupäivästä suuntasimme auton keulan kohti ACE:n treenihallia ja treenejä. Pitkästä aikaa treeneihin ja emäntäkin oli jo oman innostuksensa löytänyt takaisin agin ja treenien pariin . Nyt alkoivat siis Gamin ja Ilon treenivuorot ns. valmennusryhmässä, jossa tulemme käymään joka toinen viikko. Katsotaan mitä kaikkea saavat emännän nuppiin tuolla tarttumaan

Gamille ja Ilolle oli sama rata, mutta kakara meni tällä kertaa medihypyillä (45cm). Tosin jälkimmäisen kierroksen Gamikin meni medihypyillä, mutta ensimmäisellä kierroksella oli rimat 55cm:ssä. Rata koostui 26:sta esteestä, joten varsinkin kakaran kanssa huomasi ensimmäisellä kerralla, kun kertailua tuli radalla enemmänkin, että lopussa alkoi jalat jo painamaan matkassa.

Heti radan alussa piti tehdä pieni vekki, jotta koiran sai nopeammin kääntymään 90 asteen mutkan ja yleensäkin pyöreämmäksi sitä käännöstä. Kakaran kanssa tämä onnistui ok, mutta Gamin kanssa tuli todettua, että ei tule mitään. Jos yritti samalla tavalla ohjata kuin kakaraa eli kunnollisen vekin kanssa ja käsi sivulla, Gami otti ja kiersi kakkoshypyn takaa. Okei. Gamille on tullut siis opetettua, että kun käsi nousee, silloin kierretään kauempaa... Joten Gamille ei kovin kummoista vekkiä tehty ja käsikin pidettiin alhaalla  Kolmoselta vienti putkelle oli taas kakaralle ongelmallinen: heikä syöksyi yleensä väärään päähän... Onnistui tämäkin sitten sillä kerralla, kun emäntä malttoi paremmin odotella kakaran matkaansa. Gamin kanssa ei ongelmia, kuten ei kepeille vientikään. Kakaran kanssa otettiin kepeille vienti uusiksi, kun tupsahti väärään väliin (jäi ohjaamatta kunnolla) ja muutoinkin oli tällä kertaa himpun verran hidas siinä. Kepeiltä jaakotus hypylle oli taas kakaralle ongelmallinen, kun emäntä liian myöhään alkoi sitä vasta tekemään ts. vauhti pysähtyi, joten koirakin pysähtyi. Gamin kanssa tämä meni yllättävän hyvin!  Puomin alastulon luona kerrostaminen (este 14 jätettiin puomin ja ohjaajan väliin), jotta lähetys putkeen olisi koiralle selvempi. Tämä onnistui kakaralla hyvin, kun oli makupalat odottamassa alustalla, mutta Gamin kanssa tämä jätettiin tekemättä ja muutoinkin heikä loikki kontaktit mielin määrin, vaikka ne makupalat siellä olikin! A:lta heitto putkelle ja valmiiksi seuraavan esteen taakse ottamaan koira vastaan valssin avulla ja vedättämällä hyppyjen kautta seuraavaan putkeen. Kakaralla onnistui hyvin, mutta Gami ampui pari kertaa putken (13) väärään päähän. Tätä sitten jauhettiin, jotta saatiin se onnistumaan. Tehtiin sekä vekin kanssa menessä hypyltä putkeen, sekä ohjaamalla toiselta puolelta. Ja todettiin, että kun se vedätys lopulta onnistui, niin se yksinkertaisesti oli paras vaihtoehto tuohon kohti! (ja me alamme sitten kuivaharjoittelemaan vedättämistä...). Hypyllä nro 14 otettiin koira vastaan selkä puomille päin. Jep, aivan loogista, kun vain ajattelee! (osaisikin... ) Tällä estettiin siis se, että koira ei kropan suunnan perusteella ole puomille menossa... Kertaalleen emäntä vain tuppasi ohjauksessaan myöhästymään kakaran kanssa, joten kakara ampaisi puomille päin ja hetihän se sen sitten muisti ja tarjosi itseään sinne useamminkin. Lopulta onnistuttiin (varsinkin, kun makupala-alusta oli otettu pois näkyviltä) ja homma jatkui  Eli koira hypyltä haltuun, vienti seuraavalle puolivalssin(?) avulla, josta takakierron ja ns. päällejuoksun avulla koiran lähetys putkeen (17) ja sitten vain kinttua toisen eteen, mutta huoli pidettävä, että koira tulee mukana! Putkelta hypylle (18) vienti tehtiinkin ulkokautta (oli tähän jokin fiksu selityskin, mutta arvatkaa vain, että muistaako sitä enää?)  ja heti hypyn jälkeen sokkari, ohjaava käsi vain ilmoittaa, että mikä hyppy tulee tehdä. Emäntä tuppasi tässä vain alussa sotkemaan vasemmankin käden matkaan mukaan, joten koiratkin meinasivat mennä välillä vähän sekaisin  Ja loppusuora painellettiin sen mitä kintut antoi myöten... Ekalla kerralla kakaran askellus (ja keskittyminen) menivät sekaisin okserin kohdalla, kun maalissa odottavaa vinkulelua vingutettiin (jotta saataisiin irtoamaan), joten heikäläinen sitten otti ja rämähti ihan sen päälle. Taisi vinkulelu olla liikaa... ? Tämän jälkeen kakara alkoikin okseria välttämään, joten sitä oli pakko ottaa ihan vain yksittäisenä esteenä, jotta saatiin onnistunut suoritus. Toisella kierroksella, kun rata suoritettiin liki kilpailunomaisesti, onnistui okserikin kaikin puolin 

Molemmat koirat olivat aivan ihanan innokkaita ja eteenpäin pyrkiviä! Gamikin painelsi aivan mahtavalla vauhdilla   Emännällä vain Gamin kanssa viimeisellä kierroksella juuri loppusuoralle lähtiessä jalat vetäisivät itsensä heikoiksi ja emännästä tuntuu, että mäjähtää polvilleen... Joten stoppi ja hengähdystauko ja uusi yritys. Ja sitten selvittiinkin jo ihan kunnolla maaliin asti. Pitäisi ilmeisesti muistaa jatkossa ottaa evästä matkaan, jottei nälkä aivan heikoksi vetäisisi? Kun ei sitä aamulla niin paljoa saa syötyä, kuin pitäisi..

Ratapiirros  (suuntaa antava)