Sunnuntai-iltana kisojen jälkeen auton nokka kohti Jyväskylää ja Tanjan luo yökylään. Aamulla lähes kukonlaulun aikaan suunta oli jo Turku... Emäntä oli joskus myös vannottanut (siis tämän blogin lisäksi) ettei koskaan hommaa navigaattoria. Mitä sillä tekee? Samat asiat näkee netistä..ainakin lähes... Noh, niin vain heikä otti ja lankesi ja hommasi navigaattorin: Garminin. Eipä tarvinnut kuin Jyväskylään ajella, niin jo oli varsin langennutta naista navin suhteen! Miten sitä ihminen on voinutkin elää ilman sitä??? Ei tarvitse paperista tuhrustaa ajo-ohjeita. Ei tarvitse miettiä, että milloin on lopulta perillä, myöhästyykö vai onko ajoissa... Saatika, kun Turkuun auton nokan suuntasi, niin kiitteli jo kovasti navin olemassa oloa...

Tiedossahan emännällä oli, että Gamilla on ongelmia takaosassaan sekä selässä, mutta eläinlääkäri ei niille pysty tekemään mitään, vain helpottamaan olotilaa. Kuten myös hieronnalla sai paikkoja paremmaksi.
Leenan luona tutkimuksessa kävi ilmi, että si-nivel oli mennyt lukkoon. Samoin selässä oli lukko, juuri siinä kohdin, jossa oli ollut lihasrevähtymä (ja jonka Gami satutti heitettyään kuperkeikan Kimpuran selän yli noin ½ vuotiaana). Lukoista johtuen lonkka sekä selkä olivat vinossa... Leena sai molemmat lukot auki, mutta vielä hivenen jäi molemmista kohdin vinoksi. Kudokset nyt pitävät vastaan niin ettei pääse heti suoristumaan, vaikka ranka onkin jo suora. Nyt alkoikin sitten Gamin kuntoutus ja siinä samalla emännänkin, kun Leena kertoi meille hoito-ohjeet:
Hoidoksi saatiin lenkkeilyä niin, että koira hölkkää koko ajan, sekä joka toinen päivä kunnon pitkäaskelisia ravipätkiä, (max.5 min ja sitten hiljempaa). Kuulemma nuo rentouttaa ja suoristaa lisää tuota selkää ja lonkkaa sekä auttaa kudoksia palautumaan normaaliin asentoonsa. Myöskin selän venyttelyä jatketaan, eikä hierontakaan ole poissuljettua. Lisäksi takaosaan pitää saada takaisin lihasta (etuosassa kuulemma suuret, voimakkaat lihakset) kävelyttämällä Gamia esim. suolla /varvikossa / kivikossa tms, jotta joutuu takajalkojaan enempi käyttämään. Oikeassa takajalassa oli paikoin huonommat lihakset kuin vasemmassa, jonka tosin emäntä itsekin oli jo pistänyt merkille...
Lisäksi tuo ukko on opettava juomaan enemmän vettä! Gami juo siis hivenen liian vähän kokoonsa nähden, joten lihasten aineenvaihdunta ei toimi niin kuin pitäisi ja se aiheuttaa sitten herkemmin lihasjumeja. Pitäisi saada kunnolla nesteytettyä ennen treenejä / kisoja / juoksulenkkejä. Emäntä ostikin Leenan suosittelemaa Nutri Plus-geeliä ja sitä tarjoaa veden mukana. Hyvin on alkanut Gamille vesi maistumaan ja näköjään maistuisi suoraan tuubistakin tuo geeli.

Emme saa enää heitellä käpyjä pystysuunnassa ilmaan, onpas outoa!? ;-) Tosin eipä emäntä kyllä enää heittelisikään, oppi jo tuosta kerrasta. Muutoinkin kuulemma nopeat syöksyt heitettyjen pallojen yms perään aiheuttaa koirille helposti jumipaikkoja. Esteeseen törmäämiset, toisen koiran törmääminen, jäällä liukastuminen voi myös aiheuttaa tuon samaisen ongelman uudestaan -tosin kaikille koirille!

Agilitya ei meiltä kielletty ollenkaan! Siitä emäntä on todella onnellinen, koska pieni pelko takaraivossa oli koko ajan, että miten sen suhteen tulee käymään? Ilmeisesti muutoinkaan ei nuo Gamin "vammat" olleet kovin pahaa tekoa, koska ei tullut käskyä mennä uudestaan hoitoon. Emäntä kyllä itse haluaa koiruuden vielä hoidossa käyttää, jotta näkee ja saa varmistuksen siitä, että ranka on suoristunut molemmista kohdin. Tietty tuon osaa nyt itsekin jollain tapaa katsoa, mutta turvallisemmalle tuntuu käyttää uudestaan.

Seuraavan kerran reissu osteopaatin luo tehdään tammikuussa. Siihen asti on aikaa kuntouttaa koiruutta ja kohentaa emännän omaa kuntoaan. Huomattavasti paremmin motivoi juoksemaan (taas uudestaan), kun on jokin tavoite -vaikkakin vain koiran kuntoutus.