Maanantaina käytiin seuramme järjestämissä agilityn möllikisoissa (eli epäviralliset kisat) mieltämme virkistämässä. Tai oikeasti Gamin takia emäntä sinne halusi mennä, mutta osallistui lopulta myös Nokinkin kanssa. Emäntä arveli, että Gamista olisi varmaan tosi kivaa päästä pitkästä aikaa kisanomaiseen tunnelmaan agiradalle. Noh, oikeammin rata, jolle emäntä Gamin ilmoitti, oli supermöllirata. Tämä oli tarkoitettu aivan aloitteleville koirakoille, joten radalla oli vain hyppyjä ja putkia, joten koiruus pääsisi rellestämään siellä ihan kunnolla ja saisi mennä miniesteillä ilman kontakteja. Harmillisesti senioreille ei ollut omaa luokkaa. Senioreita oli paikalla kolme ja kaikki yli 10-vuotiaita. Jokaisen omistajalla tarkoitus oli vain piristää koiransa mieltä... Mitäpä luulette? Tykkäsikö Gami?

Sanottakoon, että Gami oli jo aivan onnessaan siinä vaiheessa, kun emäntä heikäläisen kävi autosta hakemassa Nokin sijaan rataantutustumisen jälkeen ja suuntasi kohti hallia (alkulämmittelyt oli jo tehty). Siinä vaiheessa alkoi innokas haukkuminen ja hännän vispaaminen. Taisipa ukko siinä tanssahdellakin samalla kulkiessaan. Hallin sisälle mentyämme, ei haukku loppunut ollenkaan, vaan silmät kirkkaina odotti radalle pääsyä. Emäntä arveli, että Gami lähtee ihan rauhassa humputtelemaan rataa läpi, mutta sepäs yllätti! Lähti heti alussa sellaista vauhtia, että emännälle tuli kiire! Siinä emäntä sitten samalla Gamille totesikin Gamin perään juostessa, että "O-ho! Siehän lähit vauhilla!!" tai jotain sinnepäin... Mutta yllättyi tosiaan Gamin vauhdista! Hienostihan uketsu teki radan läpi, siitä ei ollut epäilystäkään. Ja koko radan ajan kuului tuttu, innokas louskutus... On se niin ihana, ei voi mitään. Mutta kyllähän se oikeasti alkaa vähän jäykkä olemaan, ei enää niin vetreästi kulje, kuin nuorempana. Voitte uskoa, että Gami silmät loistivat radan jälkeen vielä pitkään! Se oli niin onnellinen päästyään humputtelemaan, että vielä illalla myöhemmin iltalenkillä tanssahteli emännän vieressä silmät loistaen. Ei se paljoa tarvitse, jotta koiruuden mieli piristyy.

Nokin kanssa emäntä meni sitten kaksi kertaa agilityradan, jotta saisi (puomin)kontakteja treenattua samalla ja niitähän sitten näköjään treenattiin... Hyvin oli noussut Nokin kisavire huippuunsa, joten perinteiset virheet tuli nytkin eli puomin alastulo loikattiin yli, mutta myös karattiin lähdöstä! Ensimmäisellä kierroksella ensin loikattiin puomin yli. Saatiin lupa aloittaa alusta (oli kolmas este), jolloin Noks karkasi lähdöstä! Uusiksi. Nyt malttoi odottaa lähdössä ja malttoi ottaa puomin alastulon. Toisella kierroksella (radan sai tehdä uusiksi) puomia harjoiteltiin sitten kolmeen otteeseen ennen kuin emäntä pääsi siinä Nokin palkkaamaan. Joten kiitos vain järjestäjille, että oli oikeasti mahdollisuus treenata kontaktit! Ja onneksi Noks oli virittänyt itsensä kisavireeseen. Tähän varmastikin vaikutti se, että Gami kävi radalla ensin...