Eilen oltiin Maaningalla kisoissa, joissa tuomarina meille uusi tuttavuus Sari Mikkilä. Radat olivat kivoja! Ensimmäinen rata liki pelkkää takakiertoa, mutta siitäkin huolimatta se rata oli kiva Ja toisella radalla vähän muuta pähkäiltävää... Ilo toimi molemmilla radoilla todella kivasti ja oli hyvin kuulolla, mutta emäntä...  Tiedä sitten mikä tuli, mutta ensimmäisellä radalla emäntä yksinkertaisesti unohti radan! Liekö ollut sitten niin tyytyväinen tekemäänsä ohjausratkaisuun, että heti pujottelun jälkeen unohti seuraavan suoritettavan esteen? Tajusi kyllä ajoissa ja ehti korjaamaan, mutta korjauksen jälkeen ehti Ilokin tekemään oman ratansa yhden ylimääräisen hypyn myötä (hyvin irtosi ), joten hylättyhän siitä tuli. Molemmille siis jotakin kämmiä Emäntä siis yhdessä kohdin juuri ennen pujotteluun menoa päätyi erilaiseen ohjaustyyliin kuin kaikki muut. Muut tekivät siinä kohdin ns. niiston. Emäntä totesi, että sitä tehdessä Ilon vauhti tulisi pysähtymään ja muutoinkin suorituksesta tulisi hidas (ja mahdollisesti kielto, kun Ilo ei tajuaisi hypätä). Joten emäntä teki siinä kohden ns. pakkovalssin kera jaakotuksen ja hommahan toimi upeasti!  Koira tiesi heti minne mennä ja tuli lyhyet kaarrokset, eikä vauhtikaan tippunut. Ja sitten emäntä menee ja unohtaa radan... Onneksi (?) sentään puomin alastulolta oli jo tullut virhe.
Toisellakin radalla tuli taas puomin alastulolta virhe ja tälläkin radalla meinasi emäntä radan unohtaa! Liekö sitten vaikutti se, että sadasosan mietti, että tuliko virhe vai ei, niin rata unohtui... Oli jo paineltamassa suoraan maalia kohti, kun silmäkulmastaan näki putken ja muisti, että sinnehän sitä piti ensin mennä ja sitten vasta maaliin! Argh! Ehti siis korjaamaan ja selvittiin kunnialla maaliin asti jopa ihanneajan puitteissa. Eli toisin sanoen: koira toimi unelmasti ja oli todella hyvin kuulolla, mutta emännän aivot olivat off-tilassa...
Kisojen jälkeen koko lauman lenkitys Maaningan maastoissa ja kotia päästyämme painelsimme vielä neljän kilsan juoksulenkille... Nyt on Nokikin jo oppinut ravaamaan! Ei enää mene joko peitsillä tai laukalla, vaan ravaa todellakin nätisti. Mutta ravikuntoahan ei tuolla kakaralla vielä paljoa ole.