Sunnuntaina käväisimme pitkästä aikaa treenailemassa molempien koiruuksien kanssa. Gamin kanssa otettiin taas ihan vain irtoamista ja hyvänmielen treeniä, sekä panostettiin kontakteihin ja niiden suoritusnopeuteen. Gami oli ihana  Heikä ei alkuun taas tajunnut, että minne me mennään, kun kakara jätettiin häkkiin ja vain heikäläisen kanssa lähdin menemään kohti treenialuetta. Alueen ympärillähän on aidat, eikä niiden läpi näe, että mitä ne pitää takanaan?. Puikkelehdittiin siinä sitten kujaa pitkin treenialueen puolelle ja Gami oli siinä vaiheessa ihan pallo hukassa ja ihmeissään.  Aitojen takaa tulikin yhtäkkiä esteet näkyviin!  Se Gamin ilme...   Korvat napsahti pystyyn, silmissä hölmistynyt ilme ja tajuttuaan missä ollaan, alkoi hirvittävä haukkuminen ja hännän pyöritys!  On tuo höpsö tuo koira...  Treenit menivät Gamin kanssa todella hyvin vinkupallon kanssa, vauhtia löydettiin kontakteihin ja vaikka keinu yhdessä vaiheessa alkoikin tökkimään vastaan, saatiin sekin taas lopussa kunnolla pelittämään. Kaikista viimeisimmän treenisession emäntä teki viuhkapallo palkkana ja sepäs ei ollutkaan hyvä asia. Gami ei siitä sitten enää innostunutkaan . Eli vinkupalloa vain kehiin jatkossa! Tosin viimeisimpään treeniin saattoi vaikuttaa (ja varmasti vaikuttikin) se, että seuraavat olivat jo tulossa treeneihin ja kuikuilivat siinä aitojen yli radalle. Emännällä oma ajatus ja hivenen mielialakin muuttui ja tunnetusti Gami on tuostakin tarkka... Eli aivan viimeisimmästä treenipätkästä jäi ns. paha maku suuhun, mutta jospa se ensi kerralla onnistuisi.

Ilo oli taas nimensä veroinen treeneissä!  Ja voi mieletön, että emäntä oli enemmän kuin tyytyväinen kakaran treeneihin!  Uutena asiana otettiin kakaran kanssa sarjaestettä ja se olikin enää ainoa, joka oli käymättä läpi, joten kaikkia muita sitten vain kertailtiin. Kunnolla kertauksessa tällä kertaa oli pöytä ja pituus, joita ei niin hirveän paljon vielä olla käyty. Putkeen kakara tuppasi taas karkailemaan oman mielensä mukaan, tosin kyllä myöskin aivan sallitusti aina välistä. Keinua harjoiteltiin ihan vain laskeutumalla alastuloa alas asti. A-estettä suoritettiin varsin nätisti (ja välillä taas karattiin sinne), vaikka alkuun se taas kakaraa jännittikin ja emännän piti vähän muistuttaa suuntaa, että se oikeasti pitää kiivetä ylös...  Mutta se puomi!  Se aiheutti emännälle aivan mielettömän suurta iloa! Pari kertaa emäntä taas tuttuun tapaan nosti kakaran puomin alastulon alkuun ja siitä mentiin sitten nätisti kontakti alas. Kakara oli aivan innoissaan ja itse jo vähän tarjoili ylösmenoa puomin toisesta päästä, joten eikun vaan kokeilemaan. Pikkaisen kädellä avitusta kiipeämisestä oikeasta kohdin (ja suoraan) ja sepä se riittikin! Kakara suoritti esteen oikein hienosti ja reippaasti!  Toistettin vielä muutaman kerran koko puomi ja voi veljet, että kakara meni nätisti  Treenien kohokohta! Treeneissä harjoiteltiin myöskin eteenmenoa / irtaantumista kolmen esteen takaa sekä valsseja molempiin suuntiin.