Emäntä oli jo pitkään miettinyt, että doboa voisi olla varsin kivaa kokeilla. Nyt se mahdollisuus lauantaina sitten tuli, kun kyseinen laji on vihdoinkin rantautunut tänne kehä kolmosen ulkopuolelle vuoden vaihteen jälkeen. Kolmisen vuotta sitten Ilo-kessu oli jo varsin tarmokkaasti yrittämässä kyseistä lajia tavallisen jumppapallon kanssa kiiveten pallon päälle, mutta päätyen aina mahalleen siihen. Pallo oli Ilolle aivan liian suuri. Tällöin tosin oli tarkoitus vain pyörittää etujaloilla palloa, mutta Ilo oli erimieltä. Jos koiruus olisi yhä elossa, olisi heikä varmaan varsin pro tässä!

Nyt lauantaina kävimme sitten Nokin kanssa kokeilemassa lajia Houndy koirapalvelut (Anita Pesola) järjestämän tunnin muodossa ja Noks tuntui olevan elementissään! Eipä pahemmin tarvinnut koiruutta houkutella pallon päälle ja tuntui, että Noks oli pallon päällä kuin kotonaan. Tosin mistäpä tämä "idiootti" ei innostuisi? Aina yhtä suurella innolla tehdään, oli mitä oli (tai noh, juoksulenkit hihnassa eivät ole kivoja... ).

Tunnilla keskityimme pääasiassa vain totuttamaan koiraa palloon ja menemään sen päälle. Mutta, kun homma tuntui luonnistuvan varsin hyvin, vaadittiin koiralta myös asennon vaihtoja: istumista, seisomista, maahanmenoa ja kääntymistä pallon päällä. Ensimmäisellä kerralla pallon päälle mentyään, Noks tärisi kauttaaltaan varsin reippaasti, kun lihakset etsivät tasapainoa (ei siis mitään pelkotärinää!), mutta nopeasti oikeat lihakset löytyivät ja sitä myöten myös tasapaino.

Myöskin koirien ohjaajat joutuivat totuttelemaan palloon ja tasapainon etsintään. Siinäpä oli mielenkiintoista etsiä tasapainoa pallon päällä istuen jalat irti maasta. Saati silloin, kun oli nelin kontin pallon päällä... Huomasi kyllä, että jos omat lihakset joutuivat töitä tekemään, niin samalla tapaa myös koirien lihakset joutuvat töitä tekemään. Varsin tehokasta. Ja kivaa!

Oma pallokin meillä jo on, se kaikista suurin (85cm). Joten nyt on hyvä kotosallakin jatkaa tasapainoilua.