tiistai, 18. heinäkuu 2017

Valokuvausmallit

(Päivitykset ovat todella pahasti myöhässä... emäntä lisäilee puuttuvia päivityksiä sitä mukaan, kun ylimääräistä aikaa tulee )

Poitsut kävivät kesäkuun alussa valokuvausmalleina Heidi Lappalaisen "Kotimaiset rodut" -projektia varten. Emäntä sai niistä itselleen pari kuvaa korvaukseksi, mutta päätyi lopulta ostamaan kuvia enemmänkin. Olivat sen verran upeita!

Tämä kuva päätyy jossain vaiheessa seinälle. Upea!
_smaller.jpg

Tämä on vain niin kaunis kuva Nokista. Jotain herkkää... Päätyy ehken tämäkin seinälle.
_smaller.jpg

_smaller.jpg

_smaller.jpg

Tämä on jotenkin huvittava. Laittaa hymyn naamalle, kun katsoo Gamin ilmettä.
_smaller.jpg

Tyypillistä Nokia. Tarvitseeko enempää sanoa?_smaller.jpg

_smaller.jpg

Molemmat rakkaat...
_smaller.jpg

tiistai, 18. heinäkuu 2017

METKAA agilitya (7.6.)

Ke 7.6. kävimme agilitytreeneissä. Nyt paikkana oli Koirakeskus METKA ja siellä päästiin Vitikaisen Tiian oppiin. Olikin kivasti ison, kisakentän kokoinen treeni. Ja Noks kuvitteli ilmeisesti tulleensa kisoihin, koska kierrokset olivat treenin alussa aivan omaa luokkaansa! Ääntä kuului, hyppi emännän naaman korkeudelle ja tarjosipa jo hampaitakin ranteeseen pitkästä aikaa. Koiruus oli aivan liekeissä!
Treenirata alla olevan mukainen punaisilla ympyränumeroilla. Voi vain todeta, että olipa mielenkiintoista käydä eri seuran treeneissä! Oli todella hyvää vaihtelua entiseen tekemiseen. Normaalisti oltaisiin tehty rata eri tavalla kuin mitä nyt piti. Ja se oli kyllä varsin opettavaista!

_smaller.jpg

Treenit menivät varsin hyvin, vaikka emäntä yhtä kohtaa vähän epäilikin, että näinköhän.... ? Mutta Noks oikeasti yllätti! Se osaa. Paljon!
Emäntä ei kyllä enää tarkkaan muista, että mitä kaikkea piti missäkin kohdin tehdä, mutta ainakin nrolla 10 vastakäännös, piti vain huolehtia, että koira tosiaan on siellä missä pitääkin! Putken nro 12 jälkeen emäntä ehti tehdä persjätön (eli juoksi nro 11 ja putken välistä lähettäessään putkeen). Nrolle 16 pakkovalssi-jaakotus. Nrolle 19 emännällä sellainen muistikuva, että siinä tuli niisto ja lähetys putkeen. Putken jälkeen kaukaa lähetys hypylle nro 21, jotta itse voi olla pituudella (22) vastassa, jolloin vastakkaisella kädellä koira pituuden yli, kun itse oli samalla jo menossa hypylle nro 23 tekemään pakkovalssi-jaakotusta. Sitten ei kyllä emäntä enää muista, että miten 26-28 välit teki...
Varsinkin tuo väli 20-24 oli sellainen, että emäntä yllättyi! Noks irtaantui todella upeasti putken jälkeen hypylle, mutta osasi myös tulla itsenäisesti pituuden, kun emäntä oli jo siirtymässä hypyn luokse. Tuli aivan upea fiilis! Ei emäntä uskonut, että Noks tuosta suoriutuisi!
Puomin kontaktit Noks otti hyvin, mutta hitaasti. Joten treenien loppupuolella haettiin siihen vähän lisää nopeutta.

Emäntä oli kyllä treenien jälkeen yhtä hymyä. Ja niin tuntui koiruuskin olevan. Huippu!

tiistai, 18. heinäkuu 2017

Nolla-HYL-nolla-nolla

Siinäpä meidän toiseksi viimeisimpien agikisojen tulokset! Ei voi valittaa, ei todellakaan!

Eli 4.6. oltiin kisaamassa Varkaudessa. Siellä oli siis neljä rataa, kolmella agilityradalla oli tuomarina Minna Räsänen ja viimeisellä hyppyradalla Jari Suomalainen. Keli oli varsin mielenkiintoinen. Aamulla mennessä sai tunkea tuplahousuja päälle, toista takkia ja talvikenkiä, koska oli yksinkertaisesti niin kylmä! Ja pipo päässä kulkea... Kisojen alussa molemmat takit ja tuplahousut lähtivät päältä pois, kuten myös luonnollisesti talvikengät, kun kisakengät vaihtui jalkaan, mutta pipo jäi. (koska ei ollut mitään millä olisi saanut hiukset kiinni), mutta tarvetta olisi ollut välillä jo shortseille! Onneksi oli sentään T-paita... Ja illalla oli kiitettävä rusketusraja pipon myötäisesti...

Muuta ei oikeastaan emäntä osaa radoista sanoa kuin sen, että puomin kontaktit olivat aivan mahtavat! Ne olivat ehken vähän hitaat, mutta todella hyvin otetut. Eikä muissakaan kontakteissa ollut moittimista. Hyllyradalla emäntä yksinkertaisesti hölmöili / kiirehti ohjauksen suhteen, joten Noks meni putkeen hypyn sijasta. Olisi saanut radan jatkaa loppuun, mutta hölmöilyn jälkeen pakka sitten levisikin käsiin, joten puomin kautta (upea kontakti!) radalta pois.

?token=dl596e301d3af541.76412693&mode=sh

?token=dl596e3030e1cbf0.08122787&mode=sh

?token=dl596e3044e8b267.52352107&mode=sh

?token=dl596e3052e32566.02052914&mode=sh

perjantai, 2. kesäkuu 2017

Onnellinen koiruus

Eilen me käytiin Nokin kanssa agilitytreeneissä! Kyllä! Luitte oikein! Eipä tuntunut Noks arvaavan, että mihinkä pääsi. Vasta, kun mentiin radan puolelle valmiiksi lähtöön, syttyi Nokin naamalle niin onnellinen ilme, ettei voi uskoakaan! Täyttä "hymyä" koko koiruus, silmät innosta loistaen ja mahdoton innokas haukku siinä mukana. Jotenkin tuntui, että mitä onnellisempi on koiruus, sitä onnellisempi on itsekin....

Emäntä oli saanut ostettua yhdeltä vakioryhmäläiseltä treenivuoron Musti&Mirri Areenalle, joten ajomatkaakaan ei tullut paljoa ja aikataulukin passasi oikein hyvin. Treenit veti Sini ja emännän onnistui pääsemään sille radalle treenaamaan, jossa oli puomi. Kepeillekin tehtiin sen verran muutosta, että ensimmäinen keppi vaihdettiin valkoiseksi, myöhemmin myös kolmas ja viimeinen. Mutta jok'ikinen kerta Noks teki kepit aivan upeasti, eli osasi hakea sen oikean keppivälin, vaikka lähestyminen oli samanlainen kuin mitä viimeksi kisoissa ja valkoinen seinä takana...
Myös puomi meni joka kerta todella upeasti! Välillä emäntä palkkasi yllättäen, välillä jatkettiin vain suoraan matkaa. A:n kontakteilla ei ollut myöskään ongelmia, ne olivat todella selvät.

Rata näytti suunnilleen tältä...
_smaller.jpg

Ja miten me Nokin kanssa rata tehtiin? Nro 2:n jälkeen valssi ja sitten täysillä eteenpäin putken sivua. Jarru. Lähetys putkeen nro 4 ja siitä eteenpäin lähetys nrolle 5. Emäntä otti valssilla vastaan (olisi persjätönkin voinut tehdä) ja pisti töppöstä toisen eteen reippaasti, jotta ehti tekemään jaakotuksen hypylle nro 7 (eli A jäi sen jälkeen emännän oik.puolelle). Pieni työntö nrolle 9, persjättö nron 11 jälkeen, japanilainen 12-13 väliin, lähetys kepeille (itsenäisesti). Pyöräytys nrolla 15, valssilla nro 17 vastaan. Taas jarru putkella, lähetys (ja myös jarru) putkelle nro 19 ja vetämällä putkeen nro 20.
Tiedä sitten oliko jok'ikinen kohta kovin fiksusti, mutta nollalla tehtiin... Kaarrokset oli ensimmäisellä kierroksella "vähän" pitkiä, kun emäntä ei muistanut putkilla jarrua laittaa, mutta muilla kierroksilla ne jo pienenivät. Ja sujahtipa peräti ensimmäillä kierroksella putken nro 20 väärästä päästä sisään,kun tosiaan jarrutus oli auttamattomasti myöhässä, niin ei vetokaan enää toiminut... Eli emäntä oli ajoituksineen vähän niinkuin jäljessä...

Mutta olipa koiruus onnellinen! On niin ihana katsoa koiraa, kun siitä oikeasti huomaa, milloin se on onnensa kukkuloilla. Nauttii täysin siemauksin <3

tiistai, 30. toukokuu 2017

Gamin lääkäri

Eilen emäntä köijjäsi Gamin eläinlääkäriin, koska ontuminen, vaikkakin lievä sellainen, tuli takaisin ja samalla emäntä laittoi merkille, että Gamin oikean puoleinen rintalihas oli suurentunut! Lisäksi se oli kova...

Sirje (ell) tutki Gamin ja diagnoosiksi tuli lihasrevähtymä (oik.kainalossa turvotusta ja lievää aristusta). Tosin kertoi, että kainalossa, siellä syvällä, on jokin epämääräinen nuljakas patti, josta ei oikeasti tiedä, että mikä se on? Se voi olla verenpurkaumaa, mutta voi olla jotain muutakin. Nyt pari viikkoa seurataan ja jos turvotus ja könkkääminen eivät häviä, niin sitten mahdollisesti otetaan neulalla näyte siitä patista. Jalan taivuttelut eteen/sivulle/taakse, eivät tuottaneet Gamissa mitään kipureaktiota. Eikä Gami tosiaan muutoinkaan kipeän oloinen ole, joten kipulääkettä on sille turha antaa. Eikä emäntä ole sitä edes aikaisemminkaan antanut.
Gami oli kivan iloisella päällä lääkärissä, makupalat kelpasivat hyvin ja antoi itsensä tutkia. Vain siinä vaiheessa silmät pyöristyivät kauhusta (?), kun Sirje alkoi vetämään kumihanskoja käteensä tutkiakseen Gamin ex-anaalit. Gami tuppaa vielä nykyäänkin nuolemaan takapäätään, vaikka emäntä on sitä välillä pessyt ja matolääkitykset on saanut. Ei ollut siellä mitään vikaa, seinämät olivat kunnossa, eikä mitään ylimääräistä... Joten ilmeisesti jokin aina välillä ärsyttää takapäätä, jonka johdosta Gami sitä nuolee. Joskus enemmän, joskus vähemmän.
Emäntä sai samalla Gamin punnittua kunnon vaa'alla ja se emännän yllätykseksi näytti tasan 25 kg! Ja emännästä on tuntunut, että Gamin kylkiluut tuntuvat nykyään selvemmin kuin aikaisemmin...