Aamulla aikaisin alkoi matkamme Jyväskylään, aivan liian aikaisin! Ainakin emännän mielestä, koska edellisilta meni töiden merkeissä myöhään ja aamulla oli herätys jo klo 4:30... Jos olisi tuon ajomatkan ollut auton takapenkillä, niin reippahasti olisi kyllä unia vedellyt, mutta kuskin paikalta se ei oikein onnistunut

Päivän kisakarkelot koiruuksien kanssa aloitettiin kakaran radoilla (maxi1, tuomari Tuija Kokkonen). Eipä jäänyt radoista paljoa kerrottavaa Oli sen verran hirveää räpellystä, että ei voi uskoakaan! Okei. Kakara oikeasti teki töitä ja keskittyi, mutta emäntä voisi vähän paremmin oppia ohjaamaan ja huomioimaan, että kakara on kakara! Ja heikä tarvitsee vielä kunnon ohjausta ja tukea... Ja sitten joskus, kun vielä tulisi lisää sitä kisakokemustakin ja suoritusvarmuutta vierailla esteillä niin hyvin menisi.... Mutta oikeasti, on nuo hypyt vain korkeita tuolle kakaralle! Maasta se pienikin ponnistaa ja kovasti sitä joutuu kyllä kakara tekemäänkin, vaikka varsin reippaasti kulkeekin.

Ensimmäinen kakaran rata oli agilityrata, jossa virheitä haalittiin kasaan 25 sekä himpun verran yliaikaa *viheltelee* Kolme rimaa kolahti alas, johtuen joko tiukasta käännöksestä tai vain yksinkertaisesti kakaran huonosta arvioinnista, että mistä kohdin pitää lähteä hyppäämään. Myöskin puomin alastulo loikittiin () ja pujottelukin sössittiin lopussa (). Varmimmat esteemme, puomi ja pujottelu, menivät penkin alle... Yliaika tuli pelkästään tuosta pujottelun korjauksesta, muutoin olisi kyllä aika riittänyt.

Toinen rata oli hyppyrata ja siitä ihan rehellisesti tuloksena hylätty. Sen siitä saa, kun ei emäntä muista kakaralle kertoa, että este pitää hypätä, joten alihan se mentiin... ja ehdittiin jo se seuraavakin hyppy siinä sitten hypätä. Tosin tällä radalla heti alussa painelsi kakara myös putken ohikin...

Päivän kevennys tulikin sitten tuomarin suunnalta: emännän tuttu piteli kakaraa sillä aikaa, kun emäntä oli toiseen rataan tutustumassa. Tuomari oli siihen sitten kävellyt ja kopassut kakaran kylkiä ja todennut heti perään, että "hää on vähän pulskassa kunnossa..." HÄH?!? Kakara, jonka kylkiluut ovat kyllä laskettavissa, jos vain ne osaa sieltä tuuhean pohjavillan alta etsiä Hivenen riitti naurua, kun emäntä kertoi tästä kasvattajalle Karva kyllä osaa hämätä... Tosin oli hän (tuomari) myös vähän pahoitellut sitä, että noin pieni koira joutuu tuollaisia korkeuksia hyppäämään ja se on kyllä totta. Mutta minkäs teet, maksi mikä maksi

A-kisa                                   B-kisa, hyppyrata

Gamin kisat alkoivat illalla myöhempään hyppyradalla ja jatkui sitten agilityradalla, tuomarina maxi 3:ssa toimi Kari Jalonen. Gami oli aivan täpinöissään!!! Ennen radalle menoa emännän "herätellessä" Gamia suoritukseen, oli vinkupallo POP, mutta mitä lähemmäksi vuoro tuli, sitä enemmän jäi vinkupallo vaille huomiota ja Gami keskittyi vain haukkua louskuttamaan suuntaan sun toiseen ja keräämään kierroksia itselleen.

Hyppyrata oli varsin ihana elämys! Aivan mieletön tunne! Kaikki natsasi kohdilleen ja koiruus kulki hyvin! Ns. "Flow" taisi meihin iskeä Tuloksena hieno nollarata! (-0,57s) ja sij. 7/38. (ihanneaika 38s, etenemistä ei tiedossa). Harmillisesti vain videon kuvaaja ei ollut ajallaan hereillä, joten Gamin hyppyradan video alkaa vasta esteeltä nro 5...

Sama tsemppi jatkui agilityradallakin, mutta emäntä onnistui sössimään yhden hypyn kohdalla ollen ohjauksessaan liian aikaisessa, joten hylättyhän siitä tuli, kun Gami hyppäsi esteen väärinpäin Mutta se tekemisen meininki Gamilla! Ou jee! Emäntä oli yksinkertaisesti aivan onnessaan näistä molemmista Gamin radoista, mahtava koira!

                B-kisa, hyppyrata                               A-kisa