Alkuviikosta emäntä hieroi molemmat koiruudet keskittyen vain selkään ja takaosaan, kun löysi taas itseltään ns. luppoaikaa, ja se sattui yleensä olemaan vasta myöhemmin illalla   Ilon kohdalla tuli huomattua, että edelleen osaa olla paikat selästä jumissa ja hivenen kipeinä, mutta oli huomattavasti parempi kuitenkin kuin mitä viimeksi. Ja taas kakara otti ja nautti olotilastaan! (ottanut mallia Gamista???). Ei kakaralla näköjään mikään kiire ole siitä pois kesken kaiken... Gami tuli todettua hyväkuntoiseksi selästään, ei kipeitä kohtia siellä eikä lantion seudulla  

Torstaina 13pvä suuntasimme Tanjan (ja Mesen ja Muusan) kanssa kohti Turkua ja Leena Piiraa. Vielä tässä vaiheessa emäntä mietti, että pitäisikö jättää toinen koiruus pois Piiran käsittelystä ja antaa vuoro Tanjan toiselle koiralle? Päätti kuitenkin sitten, että kun kerran molemmat on sinne ilmoitettu, niin molemmat saavat sitten myös tutkittavaksi/hoidettavaksi mennä. Ja hyvä niin.

Gami pääsi ensin käsittelyyn ja heikäläisen kohdalla oli todella positiivisia uutisia: ei mitään vinoutta lantiossa, eikä niveliä lukossa! JES! Eli meidän murheenkryynimme olivat kunnossa!    Ainoastaan rintarangassa oli joutamattomuutta, etenkin oikealla puolella, mutta nämä olivat lihasperäisiä ja sekin Piiran käsittelyn jälkeen oli jo joustava. Tuumailimme siinä sitten, että ilmeisesti uuden hallimme alusta ei todellakaan ole Gamille se paras vaihtoehto. Ilmeisesti Gami jännittää sitä alustaa (uutuuden liukkaus?) sen verran, että se käy sitten etuosalle ja jumittaa sen. Luonnollisestikin myös hypyt vaikuttavat tuohon alastulovaiheessa eli onko alusta kuitenkin Gamille liian kova, vaikka pehmeämpi nykyään onkin?   Suosituksena tulikin, että jos mahdollista, niin ei siellä treenattaisi ollenkaan.... Tämä pistääkin nyt sitten emännän mietteliääksi... Tietty mahdollistahan olisi ottaa vain pelkästään kontaktitreeniä ja ehkäpä pujottelua, mutta mitäpä siitä sitten muu ryhmä tykkäisi? Jos oikeasti jättäisi kaikki hypyt pois? Mietitään, mietitään ja etsitään eri vaihtoehtoja. Ja toivotaan, että tuo johtuisi vain uutuuden liukkaudesta.

Kakaran kohdalla olikin sitten yllätys! Oikean puolen lantion si-nivel oli lukossa ja muutoinkin lantio vinossa! Myöskin oik. lanneselkälihas oli kireä. Tosin syykin tähän löytyi heti, eikä pitkän pähkäilyn jälkeen, muuta vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Marraskuun puolenvälin agitreeneissähän kakara tipahti puomilta liukastuttuaan monisteisiin, kun koulutusohjaaja oli ne keskelle puomia jättänyt. (ei kuulunut treenattaviin esteisiin, mutta minkäs teet, jos sinne karataan viereisen esteen sijasta?) Takajalat edellä tulla tupsahti sitten alas ja "vammoista" päätellen oikea takajalka ensin osunut maahan. Sinänsä nyt tuuria / onnea tässä oli se, että tapahtuneesta on aikaa vain pari kuukautta. Ei ole vielä ehtinyt liikeradat kärsimään, eikä lihakset häviämään takaosasta... Ja Piira sai kuntoon  Lisäksi kakaralla oli niskat jumissa ja se johtuu vain yksinomaan siitä, kun se tuppaa vetämään kuin höyryveturi innostuessaan...  Joten palaudumme takaisin valjaiden käyttöön, vaikka ne syövätkin karvaa mahan alta. Toinen vaihtoehto olisi kuonopanta, jota myös harkitsemme, mutta siinä on sitten se, että se tulisi syömään karvaa kallon takaa...

Eli oli todellakin hyvä, että emäntä päätti molemmat vuorot itsellään pitää. Jos olisi toisen jättänyt pois, niin se olisi silloin ollut juurikin kakaran vuoro....

Painot tuli molemmilta pojilta punnittua samalla, kun niin sopivasti oli osteopaatin luona vaaka hollilla. Vaaka näytti kakaran kohdalla 17,1 kg eli on varsin kevyessä kunnossa, mutta sopivassa agilitya ajatellen. Gamille puntari heitti lukemat 25,6 kg eli todellakin saa uketsulta lähteä sitä painoa pois   Ei muutoin, mutta agin suhteen saisi olla todellakin kevyempi... Huomatus tulikin jo Piiralta painon noususta...