Eilinen päivä oli taas aivan mahtavan aurinkoinen! Pakkastakin oli juuri sen verran, että lumi ei tarttunut kakaran karvoihin ja hankikin oli muuttunut edellispäivän vesisateen johdosta suht kantavaksi, joten metsään vei taas tiemme.

Emäntä olisi voinut vaikka kuinka kauan tallatta hangessa lumikengillään, kun vain hivenen upotti. Ei enää polveen asti tarvinnut upota, kuten viime kerralla   Eli kevyt oli kulku - ainakin emännällä... Koiruudet tulivat perästä... Gami oli jo heti alkumatkasta sen oloinen, että onko pakko jos ei tahdo??! Ja hanakkaan yrtti lähteä omia teitään kulkemaan runsaasti kuljettuja polkuja pitkin. Lopulta kuitenkin tajusi, että emäntä ja kakara jättävät heikäläisen, jos ei tule mukana (vaikka ei tosiaan oltaisi jätetty ). Kakara sinnikkäästi kulki heti emännän perässä lumikenkien jälkiä pitkin, mutta jos poikkesi jäljiltä, hupsahti mahaansa myöten hankeen. Välillä tosin tauon aikana "ui" siinä hangen päällä Tai ei voi sanoa, että ui, mutta liukui mahansa päällä takajalat suorana taaksepäin ja etujaloilla kauhoen eteenpäin liukuen ja samalla nautinnollisesti lunta napsien naamaansa. Oli varsin koomisen näköistä, mutta toinen näköjään nautti siitä  paljon! Emäntä siinä eteenpäin kulkiessaan kyllä seurasi koirienkin taivalta samalla ja totesi, että ilmeisesti niille oli nyt suht hankala kulkea tuolla? Joutuivat tosissaan kovasti töitä tekemään koko kropallaan, vaikka ei paljoa niitäkään ne emännän jättämät jäljet upottaneet, mutta muhkuraista matkaa oli, kun välillä oli pehmeää ja välillä kovaa lunta... (emännän askelten mukaan). 

Huolimatta aivan mahtavasta kelistä ja emännän kevyestä kulkemisesta hangella, päädyttiin reissu tekemään reilun puolen tunnin mittaisena - koirat hyytyivät, varsinkin Gami... Tosin, kun kotia päästiin, sammui kakarakin varsin nopeasti