Tänään oli Ilon ensimmäiset rokotukset, samalla tutkailtiin sydän, korvat, silmät ja jalkojen väli. Ja oikeassa on emäntä ollut kuitenkin näppinensä, vaikka välillä on epävarmuus iskenyt: pojalta löytyy molemmat killuttimet! =D Jippijai jee!!! Näyttelykehät kutsuu... ;-)

Eläinlääkärille mennessä automatka alussa hirvitti naperoa, kiipeili vasten häkkiä ja kitisi levottomasti. Aikansa oltuaan häkissä ja matkan edetessä, Ilo rauhoittui eikä takaisin tullessa sitten enää ollutkaan mitään ongelmaa.  Eläinlääkärin ulko-ovi oli äkkiseltään kauhistus naperon mielestä, kun oven aukaistaessa sieltä kuuluu soittokellon ääni. Jarrut tiukasti pohjaan ja pyrkimys ovelta pois! Emäntä nappasi naperon tässä vaiheessa syliinsä (kun muutoinkin oli kiire sisälle viime tipassa mentyään sinne) ja ovesta sisään. Sisällä taas uteliaana katseltiin paikkoja, käytiin vaa'alla (joka naperolle näytti 7 kiloa!) ja liki suoraan rokotuksiin. Pöydällä korkealla ollessaan Iloa hivenen jännitti, mutta itse rokotusta se ei edes huomannut, ei mitään ääntä tai inahdusta...

Eilen harjoiteltiin taas kyljellään harjausta ja todella hienosti se nyt menikin! Kun alkoi levottumuus iskeä ts halua lähteä pois, juustopala suuhun ja naperokin heti rauhoittui. Loppuvaiheessa vain emännälle sattui pieni "moka". Ilo alkoi todella levottomasti siinä pyöriskellä ja pyrkiä pois, mutta emäntä päätti loppuun asti masun harjata ja pöksykarvat. Homma ohi ja napero ampaisi pois... Kohta emäntä pääsi ihmettelemään, että miksi oli tullut pissalätäkkö heti maton viereen??? Se oli tullut siihen ja vauhdilla, huomaamatta. Ei ihme, jos naperolla oli tukalaa olla harjattavana, jos kupla on ollut pahasti otsassa... :-p