Viikkoa ennen agilityn SM-kisoja käytiin Koirakeskus METKA:lla osallistumassa epävirallisiin kisoihin (11.6.) ja siellä "Kontaktiralli"-luokkaan ts radalla oli kontaktit tuplana. Ja sitä me tarvittiin. Kahteen otteeseen emäntä osallistui ko radalle ja ensimmäisellä kerralla muistutteli Nokille mieliin, miten ne kontaktit kuuluu ottaa. Hyvin se kyllä pääsääntöisesti ne otti! Toisella radalla tehtiin kisanomaisesti. Ei tarvinnut muistutella, koska kontaktit olivat hyvät jokaisella kerralla. Rata meni jopa sen verran kivasti, että Noks löysi itsensä (tai emäntä sinne meni) kolmannelta palkintopallilta.

Näiden kisojen jälkeen emäntä hieroi Nokin, jotta lihakset olisivat edes suht vetreinä SM-kisoihin. Eipä niissä kyllä sanomista ollut. Vetreä poitsu emännän mielestä ainakin.

Agilityn SM-kilpailut käytiin 16.-18.6. Lappeenrannassa. Perjantaina oli tavallinen kisa, lauantaina joukkue-SM ja sunnuntaina yksilö-SM. Emäntä oli hommannut majoituksen perjantaista sunnuntaihin rauhalliselta paikalta suht läheltä kisapaikkaa, joten autolla kisapaikalle meni vain vajaa 10 min. ELLEI eksynyt matkalle! Navigaattori nimittäin kierrätti vähän mistä sattui, joten lopulta, lauantaina illalla , emäntä päätti laittaa kännykän navigaattorin opastamaan ja se helpotti kyllä kummasti kulkemista! Hitsi, että nuo molemmat koirat ovat aivan mahtavia matkakumppaneita. Ei mitään mölinää hotellissa, vaikka huoneeseen yksin jättäisi...Muutoinkin rauhoittuvat hyvin nukkumaan.

Perjantaina oli siis tavallinen kisa kolmosluokkalaisille, tuomarina agilityradalla Allan Mattsson ja hyppyradalla Jari Suomalainen. Kisat alkoivat agilityradalla, josta Nokille hylätty. Videota ei ikävä kyllä ole, eikä myöskään ratapiirrosta, mutta varsinaiseksi sotkemiseksi tämä kisa meni pujottelun osalta. Ensin meni väärään väliin. Sitten tuli liian aikaisin pois (emäntä ennakoi jo seuraavaa), kolmannella kerralla pujottelu meni oikein, mutta emäntä ei ollut enää ns kartalla, joten seuraava hyppy väärin päin... Sen voi kyllä sanoa, että siellä oli kuuma!!! Kisapaikka pienessä notkelmassa, johon ei pahemmin päässyt tuulemaan ja kun aurinko helotti varsin reippaasti, oli kentällä mittarin mukaan liki 30 astetta lämmintä... Yllättävän hyvin Noks jaksoi kaikesta huolimatta, vaikka emäntää vähän arvelutti. Mutta oikeasti muutoin varsin hyvä kisapaikka kaikin tavoin. Autot sai lähelle, hyvät lenkkimaastot vieressä ja kun vielä sattui jäähallikin olemaan vieressä, oli sen päädyssä lunta! Ja siellä oli kyllä porukkaa koiriaan jäähdyttämässä...

Hyppyradalla (Jari Suomalainen) meni jo paremmin, vain yksi rima tuli alas ja siinäkin emäntä sen alastulon aiheutti, kun joko peitti suoritettavan hypyn Nokin näköpiiristä tai teki ohjauksen liian tiukasti. Radalta siis tulokseksi 5 vp, ja sijoitus oli 67/159. Nokin etenemä 4,58m/s.

Perjantain hyppyradan loppusuoraa. Photo (c) by Jukka Pätynen / Koirakuvat.fi

Lauantain oli siis joukkuekisa (tuom. Petteri Kerminen) ja Noks oli emäntänsä kanssa SWAU:n joukkueessa, lähdettiin ankkurina. Joukkuerata meni Nokin osalta hyvin, tulos 0 vp! Erityisen tyytyväinen emäntä oli kontakteihin sekä varsinkin pujotteluun. Se oli meille hankalasta kulmasta. Noks ja emäntä olivat ainoat, jotka tekivät joukkueesta nollan ja sitten joukkueen sijoitus kohosi useamman sijan. Joukkueen kokonaistulos oli 25vp, ja sijoitus 37/84. Ei siis kovin hyvin (kolme parasta tulosta otettiin huomioon: 10-15-0)...
Nokin tulos siis 0 vp., etenemä 4.14 m/s. (sij. 60/325, kun maksikoirakot oli laitettu keskenään järjestykseen)

Joukkuerata

Kuvia joukkueradalta

Sunnuntaina 18.6. oli yksilökisa, joka alkoi hyppyradalla. Tuomarina tässä Rauno Virta. Eipä tästä taas jäänyt pahemmin kerrottavaa. Yksi idioottimainen ohjausvirhe aiheutti hylkäyksen. Putken väärä suu. Jälkikäteen voi vain jossitella, että JOS olisikin ohjannut kyseisen kohdan toisella tapaa, niin olisiko silloin onnistunut? Todennäköisesti olisi, koska nyt emäntä oli tuossa myöhässä. Harmi vain, ettei kisapaikalla ollut ketään (ei silloin, eikä muutoin nykyäänkään kisoissa ole), jolta olisi voinut kysäistä neuvoa, että miten se kyseinen kohta olisi fiksuinta ottaa? Videolta näkee hyvin lipsahduksen... Turha varmaan sanoa, että emäntää harmitti todella paljon! Kyynel silmässä lähti jäähylenkille ja sitä myöten kotimatkalle. Olisihan sitä kiva edes joskus onnistua yksilökisassakin, eikä vain joukkueessa... Ehkä viimeiset SM-kisat Nokin kanssa, ei voi tietää tulevaa. Toivottaan tietty, että vielä ainakin ensi kerralla olisi mahdollista osallistua, mutta sitten alkaa Nokilla jo ikä tulemaan vastaan. Riippuen siitä, milloin emäntä päättää laittaa koiruuden eläkkeelle ja pysyykö yleensä kunnossa?

Yksilökisa, karsintarata