Viikonloppuna oltiin taas vaihteeksi kisoissa ja kyseessä taas lähikisat eli paikkakuntana Kuopio. Lauantaina oli kaksi agilityrataa, sunnuntaina yksi hyppyrata ja kaksi agilityrataa, kaikissa tuomarina Markku Kaukinen. Emäntä ei ole aikaisemmin hänen radoillaan ollut, joten mielenkiintoista oli nähdä mitä olisi tiedossa. Ja olihan siellä... Voisi sanoa, että kaikki viikonlopun radat olivat mielenkiintoisia! Varsinkin sunnuntain... Siinä suhteessa, että vaikka rataantutustumisaikaa oli ruhtinaallisesti (jopa 10-15min!), niin tuon ajan jälkeen tuntui päänuppi olevan edelleen sekaisin kuin Haminan kaupunki, eikä tiennyt varmaksi, että miten yhden tietyn kohdan radalla ohjaisi... Okei. Radat olivat siis juostavia, mutta niissä punnittiin todella myös koiran osaaminen varsinkin kepeille viennissä, kuten myös yhteistyötä ja estevarmuutta, kun jokaisella radalla oli ainakin yksi haastava paikka, joka tosiaan aiheutti sitten sen pähkäilyn ja ihmettelyn tutustumisen yhteydessä...

Lauantaina aamulla tuntui, että emäntä oli herännyt täysin väärällä jalalla vuoteesta, eikä kyseinen kisapäivä yhtään avittanut asiaan. Molemmilta radoilta pitemmittä puheitta tulokseksi tuli HYL. Kaveriltaan kysyikin päivän päätteeksi, että "Voiko v*tutukseen kuolla?" Ensimmäiseltä radalla ei Noks ottanut puomin kontaktia ollenkaan, vaan loikkasi tyylikkäästi sivuun, joten emäntä palautti takaisin puomille. Tosin tällä radalla oli hylkäys tullut jo aikaisemmin hypyn kohdalla, kun emäntä teki pienen pienen ohjausvirheen ja Noks ohjautui hypyn väärälle puolelle. Mutta puomin kontakti osasi pistää jurppimaan oikein kunnolla...

Toisella radalla Noks sitten otti sen puomin kontaktin, mutta kun myöhemmin hujahti jalan takaa putken väärään päähän, niin emännän ärsyyntyminen oli taattu... Mutta tällä radalla tuli sitten testattua Nokin kestävyys pujottelulla. Testattua miten menee itsenäisesti kauempaa sisälle ja miten hyvin kestää, kun emäntä itse juoksee ohi kauemmaksi. Hyvin kesti!

14.11.2015+2+Agi+Noki.mov?img=thumb280no

Kun emäntä oli tosiaan heittänyt kaverilleen tuon aikaisemmin mainitun kysymyksen, niin kaverilta tuli varsin hyvä vastaus. Antoi uuden perspektiivin ajatusmaailmaan ja näkökantaan. Käänsi ajatukset uusille urille (Kiitos Tanja!)
Ei aina jaksa/halua kuulla vain, että "voi harmi" tai "se oli sitten hyvää harjoitusta" tms, kun jokin asia harmittaa. Vaan oikeasti kaipaa jotain muuta, kuten muistutusta etsiä ne positiiviset ja ilon asiat radasta ja varsinkin koirasta! Pitää todellakin nauttia niistä tilanteista mitkä onnistuu, eikä ottaa liian vakavasti. Se on vain asennekysymys. Ja häneltä tuli myös muistutus, että emännällä on tosiaan super-erikoisen nopea porokoira, joten se jo pelkästään on nauttimisen arvoista. Tuloksia tulee, kun ei väkisin väännä. Tuloksia tulee, kun on sen aika. On pidettävä hauskaa ja nauttia!
Näiden viisaiden sanojen jälkeen emäntä mietti, että on tosiaan nautittava jo pelkästään yhdessä tekemisestä! Koska koskaan ei tiedä milloin on se viimeinen kisa....  Pitäisi emännän olla tämä jo oppinut Ilon kohdalla...

Sunnuntaina herättiin aamuun jo paremmalla mielellä. Ja seurakaverin iloiset tsemppaukset ja tervehdykset jo ennen ensimmäistä rataa tekivät päivästä vieläkin paremman. Kummasti iloisuus tarttuu... (Kiitos Sara!)

Päivän kisat alkoivat hyppyradalla. Ja kyllä. hyvää tsemppausta heti radan alussa seurakaverilta!
Tämän radan jälkeen piti emännän onnellisena todeta, että onni on koira, joka ei kyseenalaista yhtäkkiä muuttuneita ohjauskuvioita, vaan suorittaa ne niin hyvin kuin osaa, vaikka niitä ei ole paljoa harjoteltu. Ja onni on myös se, että emäntä osaa lennosta vaihtaa ohjaussuunnitelmat, kun alkuperäinen suunnitelma on tuhoon tuomittu pelkästään myöhässä olemisen johdosta... Vähän ennen rengasta emäntä oli jo ohjauksessa myöhässä, joten suunnitelmat meni totaaliseksi soveltamiseksi renkaan jälkeisessä hyppy-hyppy-putki osiossa... Noks toimi todella hyvin!
Tulos tällä radalla 0vp, sij. 11 ja etenemä 3,87m/s.
Ja tunnustetaan vielä, että iskipähän sitten emäntä nyrkillä Nokia otsaan tällä radalla. Noks ampaisi tuosta sinisestä putkesta ulos sen verran vauhdikkaammin, että emännän nyrkki napsahti kun ei ehtinyt nyrkkeineen alta pois... 

15.11.2015+1+HR_2+Noki.mp4?img=thumb280n Ja tästä linkistä erikulmasta kuvattuun videoon.

Toinen rata oli agirata. Positiivinen asia oli, että kepeille meno onnistui täydellisesti, mutta sitten niiden lopussa tulikin jo kämmi, kun Noks jätti viimeisen välin pujottelematta. Tästä virhe ja koska kepit otettiin kokonaan alusta, yliaikaakin olisi varmasti tullut... Mutta, kun Noks vielä loikkasi puomin alastulon, palautti emäntä koiruuden takaisin puomille, joten hylätty. Emäntä oikeasti luuli, että puomilta tuli virhe, mutta video paljastaa oikein selvästi, että tuomarin käsi ei noussut! Joten oikeasti turhaan tuli hyllytettyä...

15.11.2015+2+Agi+Noki.mov?img=thumb280no Ja tästä linkistä erikulmasta kuvattuun videoon.

Kolmas rata oli siis taas agirata ja taas oli emäntä käynyt muistuttamassa Nokille mieliin puomin kontaktia ratojen välissä, kuten myös ennen edelliselle radalle menoa. Ja rataantutustumisen aikana emäntä sen muisti! Murahdus!!! Sen jos teki puomin alastulossa, niin silloin Nokin pitäisi malttaa ottaa se kontakti! (Tosin eipä vielä emäntä tässä vaiheessa vielä tiennyt, että Noks oli edellisellä radallakin ottanut sen kontaktin ilman murahdusta, kun videon katsoi vasta myöhemmin...) Tämän radan rataantutustumisen jälkeen emännän pää oli vielä täysin sekaisin ohjauskuvion suhteen keinun jälkeisellä viiden hypyn osiolla. Ei tiennyt varmaksi, että miten se kannattaisi ottaa. Harjoitteli monta eri tapaa, mutta päätyi sitten itselleen tuttuun ja turvalliseen ohjaukseen. Ja se kannatti. Tulos tällä radalla 0vp, sij. 6 ja etenemä 3,96m/s. Eli murahdus puomilla varmisti sen, että Noks otti sen kunnolla! Tosin hidastaa aika paljon murahduksen kuultuaan.

15.11.2015_3+Agi_2+Noki.mp4?img=thumb280 Ja tästä linkistä erikulmasta kuvattuun videoon.

Viikonlopun saldona siis loppujen lopuksi 3 x HYL ja 2 x 0vp. Nyt puuttuisi enää yksi aginolla SM-tuloksista...
Harvoin sattuu tosiaan niin, että kaksi eri henkilöä kuvaa kisaradat toisistaan tietämättä ja mahdollisesti vielä emännän tietämättä. Mutta molemmat ovat kuvanneet vähän eri kulmista, joten saa sitten paremman kulun ratojen kulusta. Kiitos kuvaajille!