Emännältä oli edelleen veto poissa, joten päätyi lopulta lähtemään pyörän kanssa liikenteeseen. Alkuun tehtiin metsälenkki kävellen, jonka jälkeen emäntä kaivoi pyörän lähes naftaliinista (okei, okei.. on sillä kerran ajettu tänä kesänä!). Gami oli alkuun ihan ihmeissään, että mitä emäntä nyt sekoilee??? :-o Rauhallisesti lähdettiin kuitenkin liikkeelle, jotta Gami tottuisi pyörään eikä heti lähtisi reipasta ravia menemään. Muutaman sadan metrin päässä lisättiinkin hivenen vauhtia, pikkuhiljaa lisättiin entisestään ja silloin alkoi jo näyttämään, että Gami oli omassa elementissään! Yhtään laukka-askelta ei koiruus tarjonnut, vaan vauhdin koventuessa, lisäsi vain askelpituuttaan ja lennokkuuttaan.
Voi mieletön, miten voi koira olla upea! Se askelten lennokkuus ja vaivattomuus! Emäntä oli aivan haltioissaan katsellessaan pyörän selästä koiransa menoa. Ei tuollaista menoa näe tavallisella juoksulenkillä!
Noin 3 kilsan lenkin juoksutettuaan hiekkatiellä, emäntä alkoi hiljentelemään vauhtia pyörän selästä. Gami oli eri mieltä, hällä olisi ollut intoa jatkaa vielä eteenpäin, joten jarruja pitikin tosiaan alkaa etsimään pyörästä ;-) Olisi ilmeisesti pitempäänkin jaksanut juosta, koska maitohapoille ei vaikuttanut menevän tuosta lenkistä... Häntä vain pyöri onnellisena ja koiruuden naama loisti, kun kotipihaan päästiin. Matka jatkui edelleen suht vauhdikkaana, kun loppujäähdyttelyt lähdettiin uudestaan kävellen metsään tekemään - oli emännällä vaikeuksia pysyä perässä :-p
Illemmalla emäntä taas naksutteli tokon merkeissä. Tälläkin kertaa oli VOI:n kaket treenit alla, siirtymiset, metallikapula, liikkeestä istumista / seisomista / maahanmenoa, mutta lisäksi myös eteentuloa. Lyhyitä, mutta ytimekkäitä treenejä :-) Tietty tarvitsisi oikeasti nyt aloittaa mm. tunnarin opettaminen ihan kunnolla...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.