Mahtavat agilitytreenit takana! Voi jee! Pitkästä aikaa mentiin Gamin kanssa treeneihin, mutta tehtiin vain kertaalleen Agilityn MM-kisojen maksiluokkien finaalirata kokonaisuudessaan. Tosin rata oli helpotettuna versiona, kun välimatkat olivat lyhyempiä. Gamilla oli aivan ihanasti intoa! Ja entäs se vauhti sitten!? Seurakaveritkin jo pistivät merkille Gamin muuttuneen vauhdin. Hieno homma, ei voi mitään. Ratatreeni sinänsä meni todella hienosti, mitä nyt vain keinun ylösmenokontaktin ukko leiskautti yli. Ja huom. keinulla ei tullut yhtään hidasteltua, vaan täysillä paineli sen alusta loppuun. Normaalistihan Gami saattaa keinulla jäädä tuumailemaan, että mennäkö vai eikö mennä ja millä vauhdilla? ;-)

Mentyämme radan loppuun, otimme muutaman kerran vielä keinua uudestaan sekä puomin. Keinulla vauhtia edelleen piisasi varsin kovasti, joten yhdessä vaiheessa sitten Gami otti ja luiskahti siitä alas ylösmenossa. Ei näköjään pahemmin heikäläistä haitannut, kun tahti vain jatkui samanlaisena... Puomikin mentiin alusta loppuun todella, siis todella, vauhdilla. Normaalistihan nuo kaksi estettä ovat olleet Gamilla suht hitaanlaisia, nyt ei kyllä siitä ollut pelkoa. Mieletön fiilis jäi siis emännälle treenistä ja Gamillekin taisi jäädä halu mennä lisää treenaamaan. Emäntä oli kuitenkin "ilkeä" ja keskityimme loppuajaksi tekemään tokon pitkän kaavan seuraamista siirtymisineen ja käännöksineen. Kertaalleen otettiin vielä luoksetulotkin sekä läpijuoksuna, että pysähdysten kanssa. Seuraamiset meni todella hyvin, läpijuoksu-luoksetulo erinomaisesti, mutta pysähdysten kanssa oli lieviä häiriötekijöitä (ei jarruja), joten pitkäksi meni pysähdykset... Näissä tottisosuuksissakin Gamilla oli intoa ja tekemisen meininkiä varsin kiitettävästi.

Eilen emäntä sai myöskin otettua tottista kotosalla, ihan vain sisätiloissa tällä kertaa. Lyhyen lyhyessä kaavassa seuraamista, sen verran mitä nyt taas tila antoi myöten. Kivasti piti kontaktia koko ajan. Hidas käyntiosuuskin onnistui oikein kiitettävästi. Liikkeestä istumista / maahanmenoa / seisomista taas tälläkin kertaa varsin hyvin sekoitettuina keskenään. Voi ihme, että tuo kuuntelee hyvin! Kyllä aina sen asennon tarjosi, mitä pyydettiin! Eteentuloa luoksetulon läpijuoksuna ja jep... Hyvin on tiivistä edessä olo! Ei aurinko paista pahemmin läpi, kuten yksi kerran totesikin ;-) Kaket taas kaikissa muodoissa. Nyt istu - seiso - istu -vaihdokset tehtiin vähän suuremmalla etäisyydellä ja hyvin näköjään toimi siinäkin. Maahan - seiso - maahan taas tuppasi ukon innostuksen myötä edistämään, joten siinä palattiin kuitenkin vielä takaisin entiseen eli emäntä heti nenän edessä töröttämässä... Ja lopuksi, yllätys yllätys tunnaria! Se yksi ainokainen kapula, jolla vasta treenataan (eli todellakin ollaan vielä ihan alkutekijöissä tässä! ), mutta tunnaritreeni kuitenkin ;-) Ja ruksi seinään tämän johdosta - suuri sellainen! Tällä kertaa emäntä otti ja piilotti (tosin näkyville eli ei minkään alle) tunnarikapulan ja käski Gamin sen etsimään. Hyvin käytti ukko nenäänsä - tuhina vain kuului - ja toi kapulan kiltisti, pureskelematta, emännälle. Jospa tätä tunnaria nyt saisi päivittäin , tai edes joka toinen päivä tehtyä, jotta sekin edistyisi muiden kanssa yhtä matkaa...

Tuntuu, että tuo ukko nyt joka asiasta on aivan täpinöissään, mentiin sitten agilitya tai juostiin tai treenattiin tokoa... Mutta parempihan se niin on kuin, että ei haluaisi tehdä mitään.