Viime viikon keskiviikon treenit alkoivat emännällä heti jurppimisen merkeissä, kiitos siitä ei kuulunut onneksi koirille...

Huolimatta emännän jurppimisesta, kakara toimi aivan mahtavasti  Ja kun se toimi aivan mahtavasti, niin emännänkin mieliala piristyi. Tosin emäntä piti huolen, että sulki korvansa kaikelta muulta ympäristöstä ja keskittyi vain nyt omaan napaansa ja koiriinsa   Kakaran kanssa otettiin vain kahdeksan esteen ratapätkä ja siinä kakara toimi niin kuin emäntä käski sen toimia. Jos meni väärin, niin emännän oma ohjaus oli hiukka liian aikaisessa... Intoa onneksi kakaralla oli  Gamin kanssa taas hinkattiin vain kontakteja ja ensimmäisen hitaan puomin jälkeen alkoi sekin taas jo reippaasti menemään. Kontakteille otettiin vauhtia putkien kautta tai mahdollisesti pujottelu-putki-A-este. Pääasia, että koiruus suoritti ne kaikki (puomi, keinu, A-este) kivasti, iloisesti ja vauhdikkaasti. Ja onnellinen ilme naamallaan   Kakaran kanssa otettiin myös hivenen kontaktien kertausta ja puomi tuottaa päänvaivaa. Ensimmäisillä kerroilla tuppaa kieltämään puomille tai tulee kesken pois. Kertaalleen suoritettuaan puomin kunnolla, ei ongelmaa enää ole. Se nyt vain jostain syystä on tullut kammottavaksi esteeksi  Lopuksi vielä kakaran kanssa pujottelutreeniä targetin kanssa ja sekin meni varsin kivasti. Alussa pari kertaa tuli viimeisestä välistä pois, mutta sitten se alkoi taas sujumaan. Pujotteluun haettiin vauhtia putkista ja välillä lisättiin siihen vielä A-este.

Treenit olivat meillä siis suht lyhyet, varsinkin Gamilla. Ja ennen aikojamme sieltä lähdimmekin taas lenkille. Lenkki kuljettiin sen mukaisesti, miten Gami päätti suunnan, joten tuli pidempi kuin normaalisti...