Jep, emäntä ei enää ihmettele miksi sänky on täynnä karvaa, kun Gami siellä pyörähtää. Kakaran harjauksen aikana Gami oli sen näköinen, että hänkin tahtoo! Joten kakaran harjauksen jälkeen Gami käsiteltäväksi. Ja voi ihme sitä karvan määrää, mitä tuosta koirasta lähti!    Eipä muista emäntä, että milloin viimeksi olisi niin isoa karvamäärää Gamista kammannut yhteen syssyyn. Karvaa piisasi yllättävän paljon! Kyllähän kakarastakin sitä karvaa lähtee, mutta heikäläisen karvat ovat ja pysyvät piilossa - joko heikäläisen oman turkin suojissa tai olkkarin pitkälankaisen maton uumenissa, mutta ne ei sentään leijaile ympäriinsä, kuten Gamin karvat. Kakaran karvanlähdön huomaa vain harjauksen yhteydessä, kun joutuu pari kertaa harjaa tyhjentämään ennen sen tukkeutumista...

Perjantaina käväisi emäntä taas molempien koiruuksien kanssa tekemässä hölkyti-hölkyti-hölkkälenkin metsässä polkuja pitkin. Koirat saivat mennä taas omia menojaan, omaan tahtiinsa. Kakaran tahti? Se oli mitä oli... Välillä nätisti Gamin perässä juostahölkytti polkua pitkin, mutta muutoin se osasi olla tyyliin: syöksymällä eteenpäin - äkkijarrutus ja käännös (jokin hyvä haju pusikossa) - jää jälkeen - ja taas hullu syöksy eteenpäin jne. Välillä tosin molemmat mennä viipottivat sellaista vauhtia eteenpäin, että emäntä joutui jo itsekin vauhtiaan lisäämään, jotta pysyi yleensä heikäläisten perässä. Mutta pääasiassa emäntä pyrki menemään vain omaa tappavan hidasta tahtiaan, joten koirat saivat rauhassa edessä päin hengähtää / haistella / syödä mustikoita tai vain riehua keskenään.  Varsin oli rentouttavaa kaikin tavoin.