Nyt kun emäntäkin on palannut lomiltaan töihin, on "öttiäinen" joutunut / päässyt matkaan aamulenkeille. Alkumatkan ja loppumatkan kulkee yleensä sylissä (kunnes äänekkäästi ilmoittaa halunsa pois) ja metsään päästyämme pääsee vapaana juoksemaan. Hyvin poika pysyy matkassa ts. pitää kyllä huolen, että olemme lähellä. Ja vauhtia riittää! Siinä saa vain emäntä katsoa tarkkaan jalkoihinsa, ettei vahingossakaan tallo jalkoihinsa -pentu kun tuppaa sinkoilemaan milloin mistäkin suunnasta yhtäkkiä eteen...

Pikkuhiljaa alkaa Gamikin tosiaan öttiäisen hyväksymään kaveriksensa. Nyt oikeastaan päivittäin ovat enemmän tai vähemmän leikkineet keskenään. Eilen ei emäntä tiedä mitä tapahtui, kun parhaillaan oli kylppärissä. Liekö pentu roikkunut Gamin hännässä tmv, mutta Gami hermostui kunnolla ja konahti sille varsin kovaäänisesti. Emäntä siinä vaiheessa ampui kylppäristä pois, mutta tilanne oli jo ohi. Mitä tästä seurasi? Koko illan aikana ei pentu enää Gamin häntään mennyt kiinni tai muutoinkaan sitä "ärsyttänyt" naskalihampaillaan :-o Pikemminkin leikki muuttui kumppanusten kesken rauhallisemmaksi, muutoinkin oli varsin "seesteistä"...

Illalla saunasta tultuaan emäntä ihmetteli, kun oli niin kovin hiljaista... Heti ensimmäiseksi tuli mieleen, että mitä ne nyt ovat tehneet??? Katsottuaan makuuhuoneen suuntaan, levisi hymy emännän naamalle: koiruudet nukkuivat, huom. molemmat(!), oviaukossa =D Tässä vaiheessa emäntä kiireellä etsi kameran käsiinsä todisteeksi. Pitänee liittää kuva myöhemmin, jahka sen ehtii kamerasta purkaa. Taitaa Gamin sydän pikkuhiljaa enemmänkin heltyä pennun suuntaan ;-) Ei tosin vielä niin paljoa, että voisi yönsä viettää samassa makuuhuoneessa pennun kanssa, vaan edelleen menee toiseen huoneeseen nukkumaan, kun pentu asettuu nukkumaan emännän makkariin. Mutta eiköhän se jossain vaiheessa tuokin onnistu.