Eilen käväisimme pitkästä aikaa treenailemassa hallilla. Tuli vain emännälle mieleen, että joidenkin esteiden kertaus oli totaalisesti unohtunut, joten niitä nyt tällä kertaa sitten kertailtiin vauhtiympyrän muodossa. Vauhtiympyrä koostui siis lopulta hypyistä, pituudesta, pussista, kahdesta putkesta ja muurista. Ja vasta treenin jälkeen emäntä muisti, että viimeksi pussia tehdessä se on ollut hivenen raollaan niin, että päivä paistaa vastaan... Eipä ollut nyt, mutta eipä tuo kyllä kakaraa näköjään yhtään haitannut. Sitä vain mentiin sisulla ja vauhdilla pussiin ja puskettiin sieltä tie läpi. Yksittäisenä esteenä kertailtiin keinua, joka sujui varsin hyvin, kun emäntä oli koiran oikealla puolella. Vasemmalle puolelle siirryttäessä olikin emännän paikka näköjään Ilolle "jännä juttu" ja tupattiin tulemaan keinulta pois. Ja ei kun taas pannan ja hihnan avulla uudestaan... Oikealta puolelta viedessä sai kakara mennä keinun aivan yksinään (tyyny taas pehmusteena alla) ja hyvin siitä suoriutuikin. A-estettä kertailtiin pienen radanpätkän yhteydessä ja puomia aivan yksinään. Näköjään alkaa tuo puomikin tulla Ilon lemppariesteeksi - siellä, kun on aina namia odottamassa!   Tosin se nami on vaihtelevasti joko valmiina maassa tai tulee emännän kädestä heittämällä maahan, mutta ei näköjään tahtia haittaa. Pituus tekee näköjään tiukkaa kakaralle ja siihen pitääkin alkaa panostamaan! Välillä tuo kakara tajuaa, että sen yli todellakin pitää hypätä, mutta osaa varsin lahjakkaasti senkin, että ravaa sen yli   Huomaa kyllä tuossa sen esteen treenaamattomuuden... Eteenlähettäminen oli myös treenin ohjelmassa ja sitä tehtiinkin sekä pelkällä sileällä, että siivekkeiden läpi menemällä, jolloin tosin siivekkeiden väliin oli laitettu matalat halkaistut muoviputket. Pujottelua kertailtiin puolikkaalla pujottelulla ja nyt huomasi kyllä, että koiruus oli asian jo unohtanut. Ei totaalisesti, mutta kuitenkin. Tai sitten emäntä ei vain osannut viedä niin kuin normaalisti? Joten muutaman kerran mentiin ottamaan pujottelutreeniä kujan avulla, jossa se sitten sujuikin jo varsin mallikkaasti. Treenipätkien välissä oli perinteiset hurjat riehumiset lelun kera palkkauksen muodossa ja tällä kertaa peräti emännän sormetkin pysyivät ehjinä!

Gamin treenit olivat pitkälti samanlaiset, mutta panostimme vielä enemmän tuohon lelun kanssa leikkimiseen/palkkaamiseen ja siitä vain uketsulle tuli lisäpalkkaa, jos ja kun alkoi moottori käymään haukkumisen muodossa. Kyllähän se hyvin alkoi se moottori käymään  Lisäksi panostimme myös keinuun, jossa palauduimme aika paljon taaksepäin treenauksen suhteen. Eli palkka tuli jo siitä koiruudelle, kun se vain otti ja vilkaisi oma-aloitteisesti keinua! Pari kertaa palkkausta moisesta ja sen jälkeen alkoikin Gami jo menemään oma-aloitteisesti sinne ja siitä vielä suuremmat palkkaukset.  Eli tavallaan alkeisiin palauduttiin. Ja näin jälkikäteen ajatellen tätä oikeastaan pitäisi tehdä myös puomin suhteen... Ensi kerralla sitten - on pakko muistaa! Puomitreenissä koiruus oli taas hivenen reippaampi verrattuna aikaisempaan, mutta todellakin jos tuolla alkeisiin palautumalla saisi vielä koiran oman vietin suuntautumaan puomia kohden, niin sekin voisi jo avittaa asiaa... ? Katsellaan mitä tulee.

Molempien koirien treeneistä voisi yleensäkin sanoa, että ne olivat onnistuneet. Gamilla toimi moottori hyvin ja muutoinkin se oli innokas - tietty tuo puomi on aina asia erikseen. Ja Ilo tekee hommansa mielettömällä antaumuksella ja innolla, jota ei voi kuin ihmetellä.

Illalla olikin Ilon hämmästykseksi heikäläisellä edessään hieronta! Emäntä otti ja hieroi koiruuden ja samalla vähän totutteli koiruutta siihen hommaan. Hyvinhän tuo malttoi siinä olla hierottavana, jopa nukkui välillä! Eipä siellä kyllä mitään pahoja jumikohtia emännän sormiin sattunut, vain hivenen kireyttä ristiselässä.. Hyvä niin. Hyvinhän tuo koiruus yleensäkin itseään venyttelee joka suuntaan, toisin kuin Gami, kun sillä on kunnon jumit jossain.