Aamulla, jo oikeastaan ennen kukonlaulua, lähti kakara taas reissun päälle. Tällä kertaa suuntana oli Tampereen KV-näyttely ja matkaseurana autossa kaksi juoksuaikaista narttua... Kakara kulki edessä jalkatilassa ja tyttöset auton takana. Emäntä vähän kauhisteli sitä, että miten  kakaralla se matka oikein menee? Meneekö päänuppi sekaisin tytöistä vai ei? Ja miten kehässä sitten sen jälkeen malttaa olla? Hilluuko entisestään vielä enemmän ja on aivan mahdoton? Yllätys, yllätys: ei ollut kuulemma nuppi mennyt yhtään sekaisin, vaan pikemminkin olivat kaikki porukalla menneet halliin asti, vaikka alkujaan oli tarkoitus, että kakara ja tytöt kulkevat eri matkaa. Eipä ollut kakara välittänyt tyttösistä tuon taivaallista, ei varmaan ollut tajunnut asiaa?   Kehässäkään kakara ei kuulemma hölmöillyt entiseen tapaansa, joten varsin hyvin menikin sitten näyttely. Emäntä yleensäkin oli jo onnellinen tuosta, että se osasi kehässä käyttäytyä (ilman huomautusta, että tarvitsisi lisää kehäharjoitusta) ja että yleensä sai ERIn, mutta se, että kakara sai vielä VARA-SERTin ollen vielä paras uros-kisassa neljäs, oli jo varsin suurta yllätystä! Tuomaroimassa kessuja oli tällä kertaa Rui Oliveira, Portugali ja arvostelu kokonaisuudessaan (ja lyhkäisyydessään):

"Good head. Beautiful shape. Excellent shoulders and topline. Good quarters. Good movement. Nice feet."  NUO ERI, NUK 2, PU4, VARA-SERT

Sillä aikaa, kun kakara oli reissussa, vietti emäntä ja Gami laatuaikaa  keskenään pitkän metsälenkin muodossa. Ja koska oli Gamin 5-vuotissyntymäpäivä, sai koiruus aamupalakseen hirvenluun, joka upposikin varsin vauhdikkaasti ja tarkasti(!) Gamin suuhun. Eipä jäänyt paljoa luusta jäljelle...   Ja perinteisesti, kuten kaikkien muidenkin koirien kohdalla, oli iltaisella "juhlavastaanotto" porukoiden kesken kahvittelun ja kakun merkeissä  Tähän mennessä oli kakarakin jo kotiutunut ja osallistui pippaloihin nukkumalla sikeästi...

Muutama kuva päivänsankarista: