Maanantaina 23pvä oli Nokin tikkien poisto.

Noks  Vaikka se osaakin olla täysi idiootti nähdessään muita koiria / tullessaan autosta pihalle / tullessaan yleensäkin vieraaseen paikkaan / pitkästyessään, jos emäntä jää juttelemaan jonkun kanssa lenkillä, niin on se kyllä aivan mahtava tyyppi hoidettavana!  Tikit oli nopeasti otettu korvan takaa pois, kun poitsu kiltisti odotti aloillaan (pää emännän kainalossa tosin). Ilman rauhoitusta, vaikka hoitajat alkuun epäilivät, kun emäntä sanoi ettei tarvitse   Kieltämättä ihan ymmärrettävää oli heidän epäilynsä, kun sinne sisään mennessämme Noks taas alkoi tyypilliseen tapaansa haukkumaan ja riehumaan varsin kiitettävästi odotustilassa, kun siinä oli muitakin koiria. Hoitajatkin totesivat, että on varsin energinen ja innokas koira... Älä?!    Tikkien poistamisen jälkeen emäntä lykkäsi namin Nokin nenän eteen ja siten kuljettiin aivan rauhassa ja nätisti ovesta ulos muiden koirien ohi, niitä ei silloin edes huomattu... Homma oli kokonaisuudessaan todella nopeasti ohi, ei siellä eläinlääkärillä pitkään viivytty  

Siis Gamihan onnistui Nokille saamaan kulmahampaallaan reiän Nokin korvan taakse sille konahtaessaan. Se ei vuotanut verta, mutta oli vain ällön näköinen, kun oli juuri korvan ruston päällä. Kun sitä kurkkasi, niin haava aukeni ympyrän muotoiseksi, joka oli halk. noin 1 cm. Ja tottakai, kun Noks käänteli päätään ja samalla liikutteli korvaansa, ei reikä pysynyt kiinni vaan eli liikkeen mukana.  Joten emäntä katsoi parhaaksi, että se pistetään tikeillä kiinni... Olisi se kuulemma ilman tikkejäkin parantunut lääkärin mukaan, mutta huomattavasti pidempään olisi paranemisessa mennyt, joten ei pitänyt hänkään tikkausta huonona ajatuksena. Korvan taakse tuli lopulta kolme pientä tikkiä...

Nokin kontaktikurssin vuoro  Ja sehän oli heti suoraan Turun reissun jälkeen eli perjantaina 20pvä, joten kontaktitreenien kautta ajeltiin vasta illalla myöhään kotiin. Emäntä oli arvellut, että ehtii hyvin vielä kunnon lenkin tekemään koirien kanssa ennen Nokin treenejä hallin ympäristössä, mutta Turusta takaisin tullessakin ajokeli oli sellainen, että hallin pihassa oltiin vasta noin klo 19:45... Ja treenit alkoi tasalta.

Jos emme ole muistaneet kertoa, niin mehän Nokin kanssa nyt treenataan kontakteja "2on2off" -tekniikalla, jossa koiralla on tarkoituksena olla etujalat maassa ja takajalat kontaktin päällä. Ja opetamme vielä takaperoisesti. Apuna käytetään naksutinta (ja tietty makupaloja kanssa). Ensimmäisellä treenikerralla opetettiin Noki itsenäisesti koskemaan kontaktia, toinen kerta jäikin meiltä väliin ja nyt oli vuorossa kääntymisen opettaminen. Alkuun katsottiin missä vaiheessa treeniä mennään. Emäntä oli kotosalla Nokin kanssa tehnyt treeniä kontaktin suhteen, joten Noks kävi jo varsin hyvin iskemässä tassunsa kontaktille. Nyt jatkettiin "vaikeuttamista" sen verran, että koiran tuli tajuta itse kääntyä oikein päin kontaktilla ts menosuuntaan, ei riittänyt enää vain sen koskeminen. Kyllähän tuolla Noki-pojalla näköjään hoksottimet toimii -ja ääni kans!  Oikeasti. Ei se kotona möykkää treenatessa niin paljoa kuin mitä tuolla hallilla!  Harri totesikin, että kuulosuojaimet saisi olla...   Mutta treenit menivät hyvin ja edistymistä tapahtui  Saatiin lisäksi kotia lainaan kontaktilaudan pätkä, joten voimme vielä paremmin treenailla kotosalla  -nyt, tähän asti, on emännällä ollut vain lyhyt hyllylevyn pätkä treenauksessa, jonka päällä oikeasti on hankala enää kääntymistä opettaa...

Emäntä oli varannut Gamille ja Ilolle ajat Leena Piiralta Turkuun perjantaille 20pvä. Koska emäntä oli kyseisen viikon lomalla, matka Turkuun alkoi jo hyvissä ajoin edellispäivänä eli torstaina eikä oikeasti ollut yhtään hullumpi ajatus! Keli oli mitä oli (eli varsin liukasta tuppasi olemaan) ja muutoinkin sai sitten rauhassa viettää yönsä nukkuen kunnolla. Muutoinhan jos perjantaille olisi jätetty lähtö, olisi se tietänyt herätystä jo klo 3... Joten ei kiitos! Emäntä hommasi yöpaikan Tuorlan Majatalosta ja totesi olevansa todella tyytyväinen päätökseensä. Paikkaa voi vain kehua

Ensi aloitettiin Gamista. Huvittavaa ja toisaalta varsin hellyttävää on Gamin intomielinen tervehtiminen Leenaa kohden: koiruus on aivan onnesta soikeana ja pusuttelee Leenaa minkä ehtii tervehtiessään. Samaa tekee myös "kiittäessään" hoidon jälkeen, jolloin Leena saa pyyhkiä kasvonsa ja korvansa Gamin hellyydenosoitusten jälkeen. Poitsu, joka ei normaalisti pahemmin noteraa muita ihmisiä, on sitten joidenkin tuttujen ihmisten kohdalla juurikin tuollainen rakastettava hömelö

Gamin osalta asiat olivat oikeastaan hyvin. Vanhat ongelmakohdat olivat nyt kunnossa ts. lantio oli suorassa, si-nivelet eivät olleet lukossa ja muutoinkin koiruus oli suora.  Varsin oli sekä emäntä, että Leena tyytyväisiä tästä  Mutta olihan sieltä kuitenkin jotain "pientä", jotka Leena kirjasikin lapulle: Vasen si-nivel jäykkä, nivelsiteet arat. Jäykkä L7-L5 vas.puolelta. Takaraajat arat (pohkeet ja nilkat). Leenalla oli epäilys, että vasemman si-nivelen jäykkyys ja arat nivelsiteet johtuivat pelkästään Gamin ensimmäisestä astumisesta. Tällöin nalkkiin jäätyään, ei Gami saanutkaan vasenta takajalkaansa nostettua nartun selän yli, vaan se jäi huonosti ilmaan takaviistoon nartun kylkeä vasten,  ja oma aikansa siinä meni ennen kuin emäntä sen itse huomasi. Tällöin Gami oli ehtinyt olemaan huonossa ja "väärässä" asennossa jo suht pitkän aikaa. (toisella kertaa astuminen onnistuikin sitten jo ihan oikein) Takaraajojen arkuuteen oli ilmeisesti emäntä osittain "syyllinen"  Paljon umpihankilenkkeilyä ja lumipallojen heittelyä, mutta myös Gamilla Nokin kanssa riehumista umpihangessa. Tällöin on, kun kuitenkin on jo vähän vanhemmasta koirasta kyse, päässyt takaosa vähän rasittumaan. Onhan se oikeasti rankkaa loikkia hangessa! Huomaahan se omistakin lihaksista, jos liikaa on umpihankeillut -kyllä ne kipeäksi äkkiseltään menee... Joten kauniisti Leena pyysi välttämään Gamin kanssa umpihankeilua. Vaarana on vielä, että sesamluu (ns. jänneluu) ottaa ja murtuu, kun tarpeeksi pahasti ympärillä olevat siteet ja lihakset menevät juntturaan varsinkin vanhemmilla koirilla. Kyseinen pienen pieni luu sijaitsee polven takaosassa jänteen sisällä ja sen ympäristö vaikutti nyt Gamilla olevan arka. Nyt tulikin Leenalta sitten taas kehoitusta juoksuttaa Gamia, jotta liikkuvuutta ja  vetreyttä saisi taas takaisin si-nikamien alueelle. Myöskin mäkitreeniä.  Joten emäntä "pääsee" taas juoksulenkeille  Tosin kelien mukaan pyritään myös pyörällä juoksuttamaan, koska täysin erilaista ravia Gami silloin menee, kuin tavan juoksulenkillä. Huomattavasti lennokkaampaa ja pidemmällä askeleella. Mäet pitäisi kävellä alas.

Ilon osalta kaikki oli todella hyvin! Vain pieni jäykkyys ristiselän kohdalla toispuoleisesti, mutta muutoin ei mitään ongelmaa missään  Lantio oli suora ja koko koira oli täysin suora ja tasapainen. Vaikka olikin saanut Nokilta täystyrmäyksen sen juostessa päin, ei se ollut mitään aiheuttanut Ilolle. Ilmeisesti oikeasta suunnasta oli törmäys tullut ja Ilo ollut varsin elastinen. Hyvä näin, todella hyvä!

Maanantaina oli taas Ilon omat treenit Jokers-ryhmässä. Nyt ei Harri meille pistänytkään varsinaista ratasuoritusta, vaan pisti meidät valitsemaan kaksi ohjausta, jota haluamme harjoitella lisää. Porukalla valitsimme sitten takaaleikkaukset sekä poispäinkäännöt (sylikäännös) ja täytyypä todeta, että vaikeaa oli! Sen siitä saa, kun ei ole (tarvinnut) koiralleen opettaa kunnolla kumpaakaan...  Vain muutaman kerran - ja varmaan vahingossa - onnistui takaaleikkaukset, yleensä ne meni räpistelyksi ja pyörimiseksi, kun ei koira tiennyt, että minne suuntaan sitä pitää lähteä? Treenirata meni jotenkin näin, mutta täyttä varmuutta ei emännällä enää ole, että onko täysin oikein?

Poispäinkäännöt onnistuivatkin Ilon kanssa yllättävän hyvin!  Vain ensimmäisen esteen (nro 3) kohdalla, jossa tuota tehtiin, sotkeuduttiin reippaasti kuvioissa, eikä tiedetty minne mennään, mutta muutoin sillä radan pätkällä kaikki muut käännökset osuivat nappiin! Se toimii Ilolla! Ja Ilo näköjään tekee varsin tiukan käännöksen heti sen jälkeen, joten tuota meidän kuulemma kannattaisi käyttää hyödyksemme kisoissa. (ohjaajan juoksulinja merkitty sinisellä)

Aivan lopuksi ehdimme vielä harjoittelemaan ns. saksalaista, joka sujuu Ilolla varsin kiitettävästi. Ko treeni meni suunnilleen näin: (saksalaisen paikat merkitty punaisella ympyrällä)

Lauantaina 14.1. oli Jokers-treenit sekä Gamilla, että Ilolla. Emäntä onnistui Ilon maanantaisen treenivuoron vaihtamaan nyt lauantaille, joten molemmat poijjaat pääsivät pitkästä aikaa yhdessä treenaamaan. Liekö tällä sitten ollut vaikutusta asiaan, vai muutoinko vain Gami oli varsin intopiukeana koko treenien ajan!?  Ääntä löytyi ukosta varsin kiitettävästi (ulvoi ja haukkui häkissä, kun Ilo oli treenaamassa), kuten myös vauhtia ja innostusta oli nyt pitkästä aikaa todella kiitettävästi  Emäntä oli päättänyt, että Gamin varsinaiset treenit tulevat olemaan sitten tässä, nyt jää uketsu ns. osa-aikaeläkkeelle. Eli treenataan jatkossa sitten, kun treenataan (tod.näk.joskus Iloa menee tuuraamaan) ja kisataan, kun kisataan. Mutta omaa vakituista treenivuoroa ei Gamille enää oteta. Ruvetaan nyt pikkuhiljaa säästelmään koiruutta varsinkin, kun tietää, että heikäläisellä osaa olla ongelmia kroppansa kanssa. Ikivanha lihasrevähtymä selässä osaa edelleen välillä ilmoitella itsestään, kuten myös traumaattisesti vinoon mennyt lonkka ja lukkiutuneet si-nivelet. Nämähän on saatu kuntoon osteopaatilla, mutta herkästi osaa kuitenkin itseään jumittaa takaosastaan.

Ja sitten itse treeniin  Kouluttamassa oli tällä kertaa Jari ja varsin kivat ja "leppoisat" treenit meille vetikin  Gamin kanssa haluttiin vetää mahdollisimman hyvät treenit näin viimeiseksi kerraksi ja se todellakin onnistui! Varsin hyvällä mielellä sekä koira, että emäntä olivat treenien päätyttyä   Rata olisi vaatinut välillä kunnon irtaantumista / leijeröintiä, mutta Gamin tuntien, emäntä vei sen kunnolla loppuun asti. Eipähän sitten Gamille tullut epävarmuutta, että miten se nyt oikein menikään? Pujottelut on kyllä Gamilla aivan huiput! Se osaa mennä täysin oikein pujotteluun, vaikka emäntä on suht kaukana jo edellä menossa (Gami vasta putkesta tulossa, kun emäntä jo pujottelun puolessa välissä). Pöytä vähän arvelutti pitkästä aikaa Gamia, mutta hyvin se sinnekin (mini/medi)pöydälle meni. Odottaessaan omaa vuoroaan, ehti emäntä Gamin kanssa pallotella vinkupallon kanssa varsin paljon ja pidettyä sitäkin kautta koiruutta hyvällä mielellä ja innokkaana

Ilon kanssa treenit menivät myös todella hienosti ja heikäläiselläkin vauhtia ja intoa piisasi!  Leijeröinnit onnistuivat todella hyvin , ts. Ilo irtaantui putkeen (nro 3) varsin reippaasti, joten emäntä pystyi leijeröimään esteet nro 15 ja 5. Myös leijeröinti keinulle meni hyvin (putki nro 16 jäi väliin). Muutoinkin Ilon irtoamiset olivat todella hyviä ja pujottelun sisäänmenot osuivat nappiin, vaikka emäntä Ilonkin kohdalla huiteli varsin kaukana pujotteluun mennessä. Kokeiltiin Ilon kanssa myös toisenlaisia ohjauskuvioita ja täytyipä todeta, että ensimmäinen versio oli parempi ja kun tässä kokeilussa emäntä itse matkan varrella tajusi (esteiden nro 10-13 kohdalla), että homma ei pelaa, jäi emännältä kunnon ohjaus kokonaan pois - ja eihän se sitten enää pelannut  Viimeinen treenikierros vedettiinkin sitten ihan omaan malliin ja täysillä! Ja hienosti meni

Ilon nätti naama

  Tarvitseeko tästä edes sanoa mitään... ?

Vuosi otti ja vaihtui taas vaihteeksi "evakossa" ts mentiin koirien kanssa äidin luokse Uutta Vuotta vastaanottamaan. Yllättävän paljon kuului pauketta sinnekin, vaikka varsin syrjäisellä alueella asuu, jonne normaalisti ei pahemmin ääniä kuulu. Mutta eipä onneksi koirat siitä paukuttelusta välittäneet mitään  Välillä pääsivät pihalle riehumaan lumipallojen perässä, joten niihin keskittyivät enemmän. Kertaalleen oli Ilo vain sitä mieltä, että paukkuja pitää ottaa ja komentaa ihan tomerastikin, joten siinä vaiheessa emäntä nappasi Ilon hihnaan, kun näytti muutoin korvat häviävän koiruudelta  Gami ja Noks eivät pahemmin korvaansa lotkauttaneet paukkeelle.

Contacts 6.1.

Nokilla alkoi kontaktikurssi ACE:lla loppiaisena, joten taas uutta asiaa koiruudelle tiedossa  Kontaktit opetetaan nyt takaperoisesti käyttäen vielä naksutinta apuna. Vähän pisti poitsua mietteliääksi, kun yritti miettiä, että mitä siltä vaaditaan. Emme siis nostaneet koiraa puomin alastulokontaktille, vaan pyrimme siihen, että koiruus käy itsenäisesti siihen koskemassa -näin alkuun. Aivot raksuttivat kovasti, kuten myös suu kävi Nokilla varsin kiivaaseen tahtiin... Haukkua louskutti välillä turhautumistaan sekä pyrki komentamaan, kun ei joko keksinyt mitä pitää tehdä tai ei jaksanut miettiä, mitä vaaditaan... Ja kouluttajan (Harrin) kanssa todettiin molemmat, että Noks oikeastaan palkkaa itse itsensä tuolla haukkumisella (on nimittäin kovisti kiinni haukkuminen heikäläisessä!). Kun Noks saa palkan eli makupalan, ei se malta sitä syödä loppuun asti, vaan jättää kuin hamsteri sen suuhunsa/kurkkuunsa. Haukun äänestä oikeasti kuulee, että milloin on makupala kurkussa ja milloin ei. Ja kun Noks haukkuu, niin lihapullan palanen antaa sieltä makuaan koko ajan ja välillä haukun mukana se sinkoutuu ulos, jolloin Noks sen sitten taas poimii suuhunsa... Ja palkkaa itse itsensä  Treenien loppuvaiheessa alkoi Noki jo tajuamaan homman idean, mutta kotiläksynä nyt pyrimme tuota lisää treenaamaan laatikon avulla, varsinkin kun ensi kerralla emme pääse treeneihin... 

Basics 7.1. 

Lauantain Basics-treeneissä oli kouluttajana Maarika ja aiheena irtoaminen... Jep, se ei tuottanut ongelmaa  Alkuun kertailtiin yksittäin rengasta, sitten yhdistettiin rengas ja muuri ja lopulta lähdettiin liikkeelle esteeltä nro 1. Ensimmäinen pätkä treeneistä meni nrolle 5 asti, jonka jälkeen oli palkkaus (target). Irtoaminen putkeen meni oikein malliikkaasti Nokilla, mutta alussa rengas tuotti ongelmia, tuppasi menemään joko ohi tai hyppäsi kehikon välistä. Sitten emäntä tajusi ohjata vielä tarkemmin ja alkoi käskyttämään jo ennen muuria renkaalle (Rrrrrr...) , jolloin Noks menikin renkaan oikein hienosti!   Kun tuo pätkä oli tehty, lisättiin perään vielä este nro 6 (punainen) ja siinä olikin emännällä vähän tekemistä, jotta sai käännöksen sokkarilla (=persjätöllä) onnistumaan. Ajoitus oli kaikki kaikessa... Jos liian myöhään teki, Noks meni putkeen, jos liian aikaisin alkoi tekemään, Noks tuli 5 esteen ohi... Mutta lopulta tuokin onnistui! Loppuun vielä kunnon rallia nroilla 1-8 (mustat). Sai koiruus irrota omaan tahtiin ja paineltaa reipasta tahtia eteenpäin ja sitähän Noks teki   Emäntä vain huolehti ohjauksesta, jotta koiruus meni sinne minne haluttiin (mm. tarkka ohjaus putkelle nro 6)

Gami   Ilona 

Nämä kaksi solmivat keskenään tassuliiton ja viettivät varsin hempeitä hetkiä Tapaninpäivänä ja eilen. Heilastelut onnistuivat oikein hyvin, vaikkakin varsin "reipas" tuuli tunkeutui luihin ja ytimiin (ainakin emäntien), mutta rakkaus näytti koiruuksia lämmittävän   Nyt vain sitten jatkossa jännätään, että tuleeko maailmaan pikkunaperoita

kuva © Jonna Löytynoja

Teille kaikille lukijoillemme

toivottavat: Gami, Ilo ja Noks sekä heidän emäntä

Maanantain treeneissä Ilo oli jo aivan eri innolla ja vauhdilla mukana matkassa, liekö lauantaina sitten väsymys painanut jäseniä vai mikä lie, kun silloin tuntui homma tahmoavan?  Treenien teemana oli pujottelu, jota mentiinkin radan aikana kaikkinensa kolme kertaa pyrkien leijeröimään sekä lähettämään koira itsenäisesti pujotteluun kaempaa. Targetia käytettiin apuna ja Ilohan oli ihan elementissään siinä vaiheessa    Tosin epävarmuutta alkuun havaittiin, kun esteeltä nrolta 3 lähetettiin pujottelemaan: Ilo meni kyllä oikeaan väliin, mutta sitten meinasi siihen seisahtua epävarmuuttaan, että saikos sitä mennäkään? Target auttoi asiaan ja lopulta muutaman toiston jälkeen Ilokin painelsi suoraan sisään ja pujotteli loppuun asti.

Tunnustetaan, että alla oleva ratapiirros on nyt jostain kohdin virheellinen, esteitä pitäisi olla emännän muistin mukaan yksi vähemmän .  Emäntä epäilee, että hänellä nyt sekoittuu sekä lauantain, että tämä maanantain treenit keskenään, eikä osaa erotella niitä omikseen... Joten menköön rata noin, niin kuin se on tuohon alle laitettu, ei se paljoa heitä  . Itsenäiset lähetyksen pujottelulle tehtiin nroilta 3 sekä 20, leijeröinti pujottelulla nro 12, jolloin mentiin itse jo valmiiksi lähelle pöytää. Tarkoituksena siis, että koira pujottelee loppuun asti itsenäisesti ja otetaan vastaan nrot 13-14. Pöydältä (nro 15) puomille vienti tehtiin yksinkertaisesti: kädet tiukasti kyljissä kiinni mennään vain eteenpäin ja käskytetään koiraa. Ja sinnehän se Ilo meni minne pitikin ts puomille putken sijasta